Kanta-Häme

Lista kiinni, ääni pelkästään puolueelle?

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toivoo, että Suomessa herättäisiin käymään keskustelua listavaalikäytännöstä.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä täysin avoin listavaali, jossa äänestäjä saa valita ehdokkaansa. Sitä vastoin Ruotsissa on käytössä puoliavoin listavaali, jossa äänestäjä antaa äänensä pääsääntöisesti puolueelle.

Puolue itse päättäisi ehdokkaiden läpimenojärjestyksen. Jääskeläinen on ymmärtänyt, että listavaalitapojen selvittämistä on toivottu.

– Ruotsalaisessa yhteiskunnassa (puoliavoin malli) toimii ihan hyvin. Sillä olisi selkeitä etuja, mutta varmasti myös haittoja, Jääskeläinen sanoo.

Suljetussa listavaalissa äänestäjän valta rajoittuu pelkästään puolueen äänestämiseen. Puolueet päättävät itse ehdokkaiden järjestyksen.

Naapurimaassa käytettyä mallia on kutsuttu puoliavoimeksi, koska ehdokasta ei ole pakko äänestää. Jos ehdokas saa vähintään kahdeksan prosenttia listansa äänistä, hän pääsee läpi.

Käytännössä suljettu listavaali vähentäisi äänestäjien valtaa siihen, ketkä heidän etujaan varsinaisesti ajavat.

Jääskeläinen näkee järjestelmän edun muun muassa vaalirahoituksessa, kun valtaosan rahoituksesta hoitaisi puolue eivätkä yksittäiset ehdokkaat.

– Äänestyspäätökset syntyisivät helpommin, kun äänestettäisiin puoluetta. Nythän on niin, että yksittäinen ehdokas saattaa puhua aivan muuta kuin puolue, Jääskeläinen sanoo.

Ehdokkaiden sooloilu siis loppuisi, mutta vastaavasti puolueiden valta kasvaisi. Jääskeläinen arvioi, että puolueiden sisäiset esivaalikäytännöt lisääntyisivät.

Suljetun listavaalin kääntöpuolena olisi hänen mukaansa kuitenkin, että listojen kärkipään ehdokkaille vaaleista muodostuisi puhdas muodollisuus.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana päättäneessä eduskunnassa toiminut Johannes Koskinen (sd.) uskoo, että avointa listavaalia ei Suomessa muuteta – ainakaan eduskunta- tai kunnallisvaaleissa.

– Ihmiset ovat tottuneet mahdollisimman laajaan valinnanvaraan, siihen, että pääsee valitsemaan puolueen ehdokkaiden järjestyksen, Koskinen toteaa.

Hän kuitenkin lisää, että europarlamenttivaaleissa suljettua vaalitapaa voisi pohtia.

– Puolueet ovat ehkä parempia arvioimaan sitä, ketkä olisivat parhaita hoitamaan asioita europarlamentissa, Koskinen toteaa.

Tämän kevään vaaleja uudistettiin niin, että vaalipiirejä yhdisteltiin Itä-Suomessa. Tämä tehtiin siksi, että pienissä vaalipiireissä äänikynnys nousi korkealle.

Muun muassa Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vuonna 2007 vihreiden ehdokas ja puolueen silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ei päässyt läpi, vaikka hän sai yli 7 800 ääntä.

Äänisaalis oli vaalipiirin toiseksi suurin.

Viime eduskunta teki muutosesityksen perustuslakiin vaalipiirijaosta. Muutosesityksessä vähimmäismäärää pudotettaisiin nykyisestä kahdestatoista yhdeksään.

Koska kyse on perustuslain muutoksesta, tuleva eduskunta tulee ottamaan muutokseen kantaa.

Koskinen kuitenkin arvioi, että perustuslain muutos kaatuu.

– Keskusta ja perussuomalaiset ovat vastustaneet muutosta, ja he riittävät äänestämään muutoksen kumoon, Koskinen toteaa. HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020