Kanta-Häme

Litistetty tölkki harmittaa kerääjää

Jukolassa asuva Riitta Pouttu ulkoiluttaa kolmesti päivässä koiriaan Lakua ja Mikkeä. Joka kierroksella kolmikko myös kerää puistosta ja ojanreunoilta juomatölkkejä ja joskus myös -pulloja.

– Olen opettanut koirat etsimään sekä juomatölkkejä että metsästä kanttarelleja. Purkkien etsintä onnistuu paremmin, ja joka päivä löytyy kerättävää, Pouttu naurahtaa.

Se häntä harmittaa, että varsinkin nuorisolla on tapana rutata, potkia tai ajaa tölkit littaniksi mopolla. Sellaiset tölkit eivät kelpaa palautusautomaatteihin, eikä niitä nykyisin tunnuta enää huolivan myöskään kauppojen asiakaspalveluun.

– Kun palautus toimi vielä kaupoissa käsityönä, kassa tai asiakaspalvelu antoi maksun myös kolhiintuneista purkeista. Olen tätä asiaa kysynyt kauppiaaltakin. Hän sanoi, että jos he maksavat rutatuista tölkeistä pantin, menee se heidän omaan piikkiinsä.

Poutun mielestä tölkkien roskiin päätyminen on kierrätysmateriaalin tuhlausta.

– Eihän tämä maailman mittakaavassa ole iso asia, mutta mielestäni se on tyhmää. Kierrätys on ilmeisesti liian hyvässä mallissa, kun on varaa plokata iso määrä purkkeja keräyksestä pois. Jos kolmannes maastosta kerätyistä purkeista menee roskiin, kertyy siitä iso määrä alumiinia. Mielestäni sekin pitäisi saada kierrätykseen.

– Toivoisin, että kaupassa olisi edes automaatin luona erillinen keräyslaatikko niille purkeille, joita automaatti ei ota vastaan.

Pouttu arvelee, että jos omassa pihassa ei ole metallinkeräysastiaa, harva viitsii lähteä kiikuttamaan kauppaan kelpaamattomia löytöpurkkeja kauemmaksi. Tällöin ne päätyvät sekaroskikseen tai jäävät luontoon.

Luonnossa esimerkiksi auton yliajamasta tai lumiauran ruhjomasta purkista voi tulla esimerkiksi koirien tassuille vaarallisen terävä.

Syksyn lumeton aika on tölkinkerääjän kulta-aikaa. Silloin maastoon on viskottu erityisen paljon nuorison suosiossa olevia energiajuomatölkkejä.

– Luulen, että osasyynä on sekin, että vanhemmat sanovat, ettei sellaisia energiajuomia ostella. Nuoret ostavat silti, juovat ne jossakin puistossa ja heittävät tölkit pois.

Kun säät viilenevät, myös energiajuomatölkit vähenevät.

Oluttölkkejä löytyy ympäri vuoden, mutta Poutun mukaan esimerkiksi matkalla lähibaariin omaa oluttaan juoneet jättävät usein tölkin fiksusti esimerkiksi roskalaatikon päälle ehjänä ja siistinä. Siitä kerääjät saavat ne näppärästi noukittua mukaansa.

Riitta Pouttu kertoo keräilevänsä koiria ulkoiluttaessaan myös isoja roskia ja kaikenlaista muutakin puistoon unohtunutta tavaraa.

– Yllättävän paljon löytyy esimerkiksi vaatteita. Toppatakkeja, pipoja, kenkiäkin. Löytyneen takin esimerkiksi ripustin oksaan roikkumaan. Kun sitä ei viikkoon kukaan ollut hakenut, pistin sen pesuun ja vein Fidaan. Ei ole ihme, jos pulloja ja tölkkejä ei viitsitä toimittaa kierrätykseen, kun takkiakaan ei osu mukaan. HÄSA

Suomen Palautuspakkaus oy:n (Palpa) johtaja Tommi Vihavainen kiittelee, että Riitta Pouttu on hyvällä asialla.

Vihavaisen mukaan kaupan on lähtökohtaisesti otettava vastaan pantilliseksi tunnistettavat tölkit, vaikka ne olisivatkin vähän kolhiutuneita. Aivan litteäksi jyrättyjä tölkkejä hän ei tähän sarjaan laske.

Hän kuitenkin lisää, että jos palautettavia huonokuntoisia tölkkejä on isoja määriä, tulee kohtuullisuus vastaan.

– Tölkeistä palautuu kierrätykseen peräti 97 prosenttia. Niitä palautetaan 1,2 miljardia kappaletta vuodessa. Kun volyymit ovat näin suuria, meidän on pakko laskea pitkälti koneellisen laskennan varaan, Vihavainen kertoo.

Hämeensaaren Citymarketin kauppias Janne Itkonen kertoo, että pullojen ja tölkkien palautusjärjestelmä on vuosien saatossa kokenut melkoisen muutoksen. Nykyisin järjestelmä on täysin sähköinen.

– Palautuvat tölkit ovat pääsääntöisesti ehjiä, hän summaa.

Itkosen mukaan kauppakaan ei saa pahasti litistetyistä tölkeistä korvausta Palpasta.

– Palautuskone ottaa kyllä vastaan vähän kolhiintunuttakin tavaraa. Tölkithän tunnistetaan ean-koodista, hän muistuttaa.

Tuoreimpia artikkeleita