Kanta-Häme

Sairaanhoitopiirien johtajat antavat tukea maakuntamallille – sote-uudistuksen kiireellisyydestä laaja yhteisymmärrys

75 prosenttia sairaanhoitopiirien johtajista pitää maakuntamallia pääosin hyvänä pohjana sotelle. Kuitenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Suomen suurimpana vastustaa maakuntamallia. Johtajat eivät enää mielellään näkisi soten kaatumista uudestaan.
Enemmistö Suomen sairaanhoitopiirien johtajista valmistelisi tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Kuva: Janne Ruotsalainen
Enemmistö Suomen sairaanhoitopiirien johtajista valmistelisi tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Kuva: Janne Ruotsalainen

Sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntamallilla on laaja suosio Suomen sairaanhoitopiireissä, selviää Lännen Median kyselystä.

Eronneen hallituksen kaatunutta maakuntamallia sellaisenaan kannattaa 12 prosenttia vastaajista ja osittain 63 prosenttia. Osittain kannattavista lähes kaikki tukevat maakuntamallia sote-uudistuksen pohjana, mutta he tekisivät malliin pieniä viilauksia.

Kun kokonaan ja osittain kannattavat lasketaan yhteen, tukea maakuntamallille on 75 prosenttia. Maakuntamallia vastustaa 19 prosenttia vastaajista. Kantaansa ei osannut sanoa 6 prosenttia.

Viime viikolla 13.–17. toukokuuta tehtyyn kyselyyn vastasi 16 sairaanhoitopiirin johtajaa 21:stä. Vastausprosentti oli 76. Kysely lähetettiin Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiirin lisäksi Ahvenanmaalle.

Suurin vastustaa maakuntamallia

Suomen suurimmista sairaanhoitopiireistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastustaa sote-uudistusta maakuntamallin pohjalta. Sairaanhoitopiirin alueella asuu yli 1,6 miljoonaa ihmistä, lähes kolmasosa Suomen väestöstä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Juha Tuominen kannattaa mieluummin maltillista kuntayhtymämallia, jossa alueet muotoutuisivat vapaaehtoisesti.

– Järjestäjien koon tulee olla riittävän suuri, yli 100 000 asukasta. Rahoitusongelmat on ratkaistava mallista riippumatta. Palveluverkostoa täytyy sopeuttaa väestön määrää ja tarpeita vastaaviksi, Tuominen sanoo.

Yliopistosairaalojen piireistä tukea maakunnille

Osittain maakuntamallia kannattavat seuraavaksi suurimpien sairaanhoitopiirien Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan johtajat. Näissä kaikissa sairaanhoitopiireissä on yliopistosairaala.

– Nykyisissä sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa on saatava vähintään terveydenhuolto yhteen. En kuitenkaan kannata samankaltaista maakuntahallintoa kuin esitettiin, suhtaudun varovasti verotusoikeuteen, toteaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä pitää tärkeänä, että hallintomallin yksiköt ovat riittävän suuria ja yhdistävät sosiaali- ja terveydenhuollon. Niillä pitää olla verotusoikeus tai muu keskitetty rahoitusmalli ja sen lisäksi kohtuullinen poliittinen ohjaus.

Pohjois-Pohjanmaalla sote-uudistusta pidetään kiireellisenä.

– Sote-palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä palveluiden saatavuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta lääketieteen kehitys sekä väestön ikääntyminen ovat kasvattamassa voimakkaasti palveluiden kysyntää. Eli palveluintegraatiota tarvitaan, vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

“Viime aikoina kuulunut kyynisiä arvioita”

Sairaanhoitopiirien johtajien mukaan kiireellisin asia on soten tietojärjestelmien uudistaminen niin, että ne toimivat valtakunnallisesti yhteen ja ovat kansalaisille helppokäyttöisiä. Tällä voidaan saada myös säästöjä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon keskittäminen suurempiin hallintokokonaisiin saa laajan tuen. Tulevan hallituksen pitäisi ylipäätään saada sote-uudistus tehtyä.

– Viime aikoina on kuulunut kyynisiä arvioita: ”Eihän tässä mene enää kuin vajaat neljä vuotta siihen, että sote-uudistus seuraavan kerran kaatuu”, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela.

Näin sairaanhoitopiirien johtajat vastasivat

Pitäisikö tulevan hallituksen jatkaa sote-uudistuksen hallinnon valmistelua maakuntamallin pohjalta?

Kyllä

Maire Ahopelto

Kainuun sairaanhoitopiiri

Maakunnallinen valmistelu 18 alueella soten osalta, muita toimintoja ei alkuvaiheessa. Kuntayhtymämalli toimii hyvin, mutta rahoitus valtiolle.

Osittain maakuntamallin mukaan

Leena Setälä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Pitäisi olla kuntayhtymärakenteesta nouseva, riittävän suuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut integroiva hallintomalli, jolla on joko verotusoikeus tai muu keskitetty rahoitusmalli. Isot hartiat, ei tappelua monista rahoituskanavista, ketterä päätöksenteko ja kohtuullinen poliittinen ohjaus.

Rauno Ihalainen

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Sote-alueella pitää olla mahdollisuus tuottaa myös sosiaali- ja vanhustenhuollon palveluja pienemmille kunnille, jos ne eivät itse siihen pysty. Uudistus on jo pitkittynyt. Ei ole varaa vuosia odottaa isoja ratkaisuja, jotka eivät välttämättä toteudu taas kerran.

Ilkka Luoma

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Sote-palvelujärjestelmään tarvitaan leveämmät hartiat. Erikoissairaanhoidossa kuitenkin tullaan tarvitsemaan syvempää yhteistyötä myös yli maakunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. Alueelliset eroavaisuudet väestöpohjissa, -tiheydessä, sairastavuudessa sekä taloudellisessa kantokyvyssä on huomioitava integroitua sote-mallia rakennettaessa.

Jaakko Pihlajamäki

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

18 sote-alueen malli noudattelee varsin hyvin luonnollista talousmaakuntajakoa. Poliittisen toimielimen valinta vaaleilla toteuttaa kansanvaltaa paremmin kuin poliittisen toimielimen valinta kunnallisvaltuustoissa.

Jari Jokela

Lapin sairaanhoitopiiri

Maakuntamallia on valmisteltu ja ilman valinnanvapautta on käyttökelpoinen, kunhan maakunnille tulee jollakin aikataululla myös verotusoikeus. Mikäli maakunnille ei tule verotusoikeutta tai muuta todellista mahdollisuutta päättää ainakin osaksi omasta rahoituksestaan, niiden itsenäisyys jää näennäiseksi.

Risto Kortelainen

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Useimmille maakunnille maakunnallinen sote on kaivattu ratkaisu (leveämmät hartiat jo rahoituksenkin suhteen). Suurien kaupunkiseutujen halua toimia itse ainakin sote-tuottajina on ymmärrettävä.

Minna Korkiakoski-Västi

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Olemme toteuttaneet vapaaehtoisena kuntayhtymänä integroituneen maakunnallisen sote-organisaation. Alueellinen toiminta on perusteltua, mutta on toteutettavissa myös kuntayhtymäpohjaisena.

Ilkka Pirskainen

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

Oleellista on se, että tehtäisiin tarvevakioitu rahoitusmalli (huomioi ikärakenteen ja sairastavuuden), jossa rahoitus tulisi suoraan palvelujen järjestäjälle. Palvelun järjestäjää ja tuottajaa ei tarvitse erottaa.

Annikki Niiranen

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

Sote-uudistuksessa tarvitaan useampia malleja, koska eri osissa maata on perusteltua toteuttaa sote-palvelut eri tavoin. Oleellista on turvata riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit.

Ei

Juha Tuominen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Sote kannattaisi rakentaa ensisijaisesti kuntayhtymämallien kautta. Näin kehitys olisi harkittua ja maltillista. Kehitys on jo hyvin käynnissä vapaaehtoisuuteen perustuen. On harhaluulo, että talousongelmat ja kuntien rahapula ratkeavat maakuntamallilla.

Marina Kinnunen

Vaasan sairaanhoitopiiri

Tärkeintä on päästä integroidussa mallissa eteenpäin tavalla joka huomioi alueelliset eroavaisuudet. Nykylainsäädännöllä päästään eteenpäin, kannusteet integraation tekemiseen ja sitten pitkällä tähtäimellä kehittää mallia rahoituksen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Panu Peitsaro

Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Jatkovalmistelua tulisi tehdä kunta- ja kuntayhtymäpohjalta. Alkuvaiheessa kootaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden myös sote-kuntayhtymiin. Näin päästää 20 yksikköön pohjautuen nykyisiin sairaanhoitopiireihin.