Kanta-Häme

Lohet jäävät pienemmäksi kuin aikaisemmin – syitä selvitetään Lammilla 12 000 kalanpoikasen avustuksella

Lohien aikaistunut sukukypsyys aiheuttaa ongelmia kalankasvatuksessa. Lohet saavuttavat hyvissä olosuhteissa sukukypsyyden jopa vuodessa, jolloin ne lopettavat kasvamisen.

Nopeasti sukukypsyyden saavuttaneet lohet jäävät vain kilon tai kahden painoisiksi, jolloin niiden markkina-arvo jää selvästi pienemmäksi kuin 5–6-kiloisten kalojen.

Syitä lohien pienentymiseen selvitetään noin 12 000 poikasen avulla Lammin biologisella asemalla.

Sukukypsyysiän saavuttaminen on tärkeä osa monen lajin elämää, myös ihmisen. Siihen vaikuttavia molekyyliprosesseja ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin.

Lohi ja ihminen jakavat saman VGLL3-geenin, joka vaikuttaa molempien sukukypsyyteen. Ihmisillä murrosiän alkuun vaikuttavia geenejä on yli 100, joten vaikutus jää pieneksi.

Helsingin yliopiston professorin Craig Primmerin mukaan kyseinen geeni vaikuttaa lohiin noin 4 000 kertaa voimakkaammin kuin ihmisiin.

– Tutkimuksessa saatuja tuloksia saatetaan käyttää myös ihmisen genetiikan tutkimuksessa. Lohi voi toimia samanlaisena mallieläimenä kuin vaikka banaanikärpänen tai hiiri, Primmer kertoo.

Lohien pienentyminen näkyy myös luonnossa. Primmerin mukaan vielä 20 vuotta sitten Tenojoesta esimerkiksi saatiin vuodessa satoja yli 20 kilon vonkaleita enemmän kuin nykyään.

 

Lohessa ja ihmisessä esiintyvästä geenistä on erilaisia muunnoksia. Osalla kaloista sukukypsyyden saavuttaminen kestää kauemmin, jolloin ne kasvavat suuremmiksi.

Tutkimuksen avulla kalankasvatuksessa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää geeneistä saatua tietoutta. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttaako VGLL3-geeni ja sen eri muunnelmat myös muihin ominaisuuksiin lohissa.

Esimerkiksi ihmisessä geenin on huomattu olevan myös yhteyksissä autoimmuunisairauksien kanssa etenkin naisilla. Autoimmuunisairaus on sairaus, jossa elimistö reagoi omia solujaan vastaan epätavallisesti.

Genetiikan yhteyttä sairauksiin selvittänyt kansainvälinen tutkijaryhmä huomasi, että geeni vaikuttaa esimerkiksi Sjögrenin oireyhtymän puhkeamiseen.

Sjögrenin oireyhtymä on toiseksi yleisin tulehduksellinen reumasairaus, joten VGLL3-geenin tutkiminen ja ymmärtäminen saattaa tulevaisuudessa auttaa useita suomalaisiakin.

Myöhäissukukypsiä lohia saatetaan tulevaisuudessa myös istuttaa järviin tai jokiin. Primmerin mukaan luonnossa elävään kantaan kajoamisessa on kuitenkin riskinsä.

– Jos elinympäristö ei sovikaan kyseiselle geenityypille, se voi olla ennemminkin karhunpalvelus lohille. On parempi vain varmistaa, että kannassa on muuntelua ja antaa luonnonvalinnan tehdä tehtävänsä, Primmer sanoo.

 

Luonnossa lohi elää pari vuotta joessa kasvamassa, kunnes lähtee merelle. Päästyään mereen lohi keskittyy pelkästään syömiseen, jolloin se kasvaa nopeaa tahtia.

Jos lohi saavuttaa yhden merivuoden jälkeen sukukypsyyden, se palaa kutemaan noin 1-2 kilon painoisena. Jos merivuosia kertyy kolme, lohi kasvaa yli 20-kiloiseksi.

Kalojen aikaisempaa sukukypsyyttä voi tutkitusti aiheuttaa geenien lisäksi myös veteen päätyvät lääkkeiden hormonijäämät. Vesiin päätyvät hormonit vaikuttavat myös kalojen käyttäytymiseen. HÄSA