Kanta-Häme

Lopen lukio Kanta-Hämeen kärjessä – STT:n vertailussa pienet päihittivät huippulukiot

STT:n lukiovertailussa kärkisijoille pääsivät turkulainen Katedralskolan i Åbo ja Enontekiön Erälukio. Kanta-Hämeen kärjessä on Lopen lukio.
Forssan yhteislyseon tuore ylioppilas Elina Jokinen ja rehtori Simo Veistola "kättelivät" valkolakin kunniaksi koronakevään tapojen mukaisesti. Forssan yhteislyseon sijoitus STT:n vertailussa oli 229. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan yhteislyseon tuore ylioppilas Elina Jokinen ja rehtori Simo Veistola "kättelivät" valkolakin kunniaksi koronakevään tapojen mukaisesti. Forssan yhteislyseon sijoitus STT:n vertailussa oli 229. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kevään ylioppilaskirjoitusten suoritukset eivät STT:n lukiovertailun perusteella kärsineet kokonaisuutena sen kummemmin koronaviruksen aiheuttamista ongelmista. Kirjoitusten aikataulua jouduttiin epidemian vuoksi kiirehtimään, joten viimeisellä koeviikolla saattoi pahimmillaan olla viisi koetta perä perään.

Vertailusta käy ilmi, että kirjoitusten arvosanojen keskiarvot olivat hyvin entisenkaltaisessa suhteessa kolme vuotta sitten lukiotaipaleensa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvoihin. Kärkilukioiden suoritukset olivat suunnilleen yhtä hyviä kuin aiemmin, eikä pahnanpohjimmaisissakaan näkynyt minkäänlaista romahdusta.

Vertailu mittaa arvosanojen kehitystä

Ylioppilastutkinnon arvostelumalli on sellainen, että koronaviruskriisin kaltainen kaikkia lukiolaisia koskettava tilanne ei heikennä arvosanoja. Koska pisteytyskäytäntö ei juuri vaihtele, mahdolliset heikommat oppimistulokset näkyisivät arvosanojen pisterajoissa, mutta niissäkään ei ole sen suurempia muutoksia.

STT:n lukiovertailu mittaa oppilaiden arvosanojen kehittymistä. Lähtötasona on käytetty keskiarvoja, joilla oppilaat ovat kolme vuotta sitten päässeet lukioon. Niitä verrataan ylioppilastutkintonsa hyväksytysti suorittaneiden kokelaiden pakollisten aineiden kokeiden lukiokohtaisiiin keskiarvoihin. Osa tutkintoihin kuuluvista kokeista on suoritettu jo aiempina lukukausina.

Tällaisessa vertailussa voivat loistaa eri lukiot kuin ne, joissa kympin oppilaat kahmivat laudatureita ja eximioita.

Pienet Kanta-Hämeen kärjessä

Kanta-Hämeen lukioista STT:n vertailussa parhaiten pärjäsi Lopen lukio (sijalla 41), jossa oli tänä vuonna vain 15 abiturienttia. Seuraavina tulivat Parolan lukio (90) ja Hausjärven lukio (117).

Isoista, yli 50 abiturientin kantahämäläislukioista parhaiten pärjäsi Kaurialan lukio (118), jossa myös lähtötaso oli Kanta-Hämeen korkein.

Muiden maakunnan lukioiden sijoitukset olivat Janakkalan lukio (125), Riihimäen lukio (168), Forssan yhteislyseo (229), Lammin lukio (239) ja Hämeenlinnan lyseon lukio (257).

Lopen lukion rehtori Vilho Ylönen on ilahtunut kuullessaan opinahjon vertailumenestyksestä.

– Uskoisin, että pienemmissä lukioissa kyetään pitämään parempaa huolta varsinkin enemmän apua tarvitsevista oppilaista kuin isoissa lukioissa. Opettajat tuntevat oppilaat jo yläkoulusta lähtien ja pystyvät tukemaan heitä räätälöidysti, Ylönen arvioi.

”Tulos saavutettu ahkeruudella ja perslihaksilla”

Ylönen pitää oppilaiden arvosanojen kehittymistä koskevaa vertailua oikeudenmukaisempana kuin sellaista, jossa verrataan pelkästään yo-kokeiden tuloksia.

– Mielestäni tämä oli aika normaali ikäryhmä, joka kyllä teki kovasti töitä. Kaikki kirjoittavat vähintään viisi ainetta ja lukiokurssejakin suoritettiin minimivaatimusta enemmän. Kyllä tämä tulos on saavutettu ahkeruudella ja perslihaksilla. Lisäksi meillä on ollut hyviä ja päteviä opettajia, jotka ovat vieneet ryhmää antaumuksella eteenpäin.

Lopella oppilaat noutivat todistuksensa perjantaina ja lauantaina rehtori julistaa heidät ylioppilaiksi etäyhteyden avulla järjestettävässä tilaisuudessa. Yhteiskuvia ylioppilaista päästään ottamaan 29.8. koululla järjestettävän juhlan yhteydessä, jos koronavirustilanne sen suinkin sallii.

Neljän ylioppilaan Erälukio valtakunnan kärjessä

Suurista, 51:n tai useamman kokelaan lukioista STT:n vertailun paras oli kolmatta kevättä peräkkäin turkulainen Katedralskolan i Åbo. Kaikkien lukioiden vertailussa sen sijoitus oli neljäs.

– Minusta tuntuu, että meillä on tosi hyvä yleinen ilmapiiri oppimisen kannalta. Opettajat ja oppilaat motivoivat toinen toisiaan oppimaan ja opettamaan uusia asioita, kertoo Katedralskolanin tämän kevään abiturientti Hugo Enroth.

Hänen mukaansa oppilaiden välille on syntynyt pientä, motivoivaa kilpailua.

Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle ja samalla koko valtakunnallisen lukiovertailun kärkeen nousi Enontekiön Erälukio Lapissa. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia.

Vertailun toinen ja kolmas sija menivät nekin pienten lukioiden sarjaan, Helsingin ranskalais-suomalaiselle koululle ja Parikkalan lukiolle.

Huippulukiona pidetty Etelä-Tapiolan lukio Espoosta oli isojen lukioiden toiseksi paras ja koko vertailun 11. Siellä kolmen vuoden takainen lähtötaso oli huima, sillä oppilaiden keskiarvojen keskiarvo oli 9,5. STT, HäSa

Lue myös: Parola ykkönen ja Loppi kakkonen lukiovertailussa (2.6.2018)

Näin tulokset laskettiin

STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2017 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja kevään 2020 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja noin 350 lukiota.

Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet sen sijaan arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu pieniin lukioihin ja suuriin lukioihin. Rajana tässä on ollut 50 tutkinnon suorittanutta.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Päivän lehti

3.7.2020