Kanta-Häme

Lopen Poronpolun suosio kasvaa kasvamistaan

Ennätysmäärä liikunnan ja syksyisen luonnon ystäviä osallistui sunnuntaina 47:ttä kertaa järjestettyyn Poronpolku-ulkoilutapahtumaan Lopella.

Järjestäjien arvion mukaan polulle lähti yli 2600 patikoijaa. Lisäksi tulevat ne, jotka jättivät osallistumismaksun maksamatta ja vain käyttivät huoltopisteiden palveluja hyväkseen.

Nykyjärjestelyin Poronpolun kävijämäärä ei voi enää paljon kasvaa, sillä osallistujien autot eivät tahdo mahtua minnekään. Tälläkin kertaa tien varressa oli 2,5 kilometrin pituinen pysäköityjen autojen jono ja lisäksi kaikki mahdolliset muut paikat sorakuoppia myöten olivat täynnä autoja.

Vuosikymmenet Poronpolun järjestelyissä aktiivisesti toiminut Lopen entinen nuorisosihteeri Sisko Keskitalo kertoo, että läheistä Räyskälän ilmailukeskusta on harkittu pysäköintipaikaksi, josta järjestettäisiin kuljetukset lähtö- ja maalialueelle Riihisaloon.

– Ihmiset kuitenkin haluavat tulla omilla autoillaan ja omaan tahtiinsa.

Pidempien reittien suosio kasvaa

Poronpolun ideoi 47 vuotta sitten Riihimäen entinen nuorisosihteeri Jorma Samuelsson. Ensimmäisellä polulla oli 300 patikoijaa, määrä on siis lähes kymmenkertaistunut, mutta on polkukin kehittynyt ja tarjoaa monenlaisia luontoelämyksiä.

Reittivaihtoehtoja on nyt viisi, pituudeltaan 5, 13, 18, 24 ja 35 kilometriä.

– Lyhin reitti on lapsiperheiden suosiossa, mutta myös pisimpien reittien suosio on kasvanut. Useimmat kuitenkin valitsevat 13 tai 18 kilometrin reitin, Sisko Keskitalo kertoo.

Kahdeksan kilometrin reittiä on paljon toivottu, mutta sen rakentaminen on aika hankalaa vesistön ylityksen vuoksi.

Marskin majalla uurasti hiki päässä iso joukko soutajia ja kapulalossin vetäjiä kuljettamassa patikoijia kapean salmen yli. Useimmat halusivat kapulalossiin, sillä sellaisen kyytiin ei joka päivä pääse.

Kaikkiaan järjestelyissä ahersi sunnuntaina toista sataa henkeä. Mukana oli myös Pirunkallion maahiset ja tontut, jotka olivat tulleet ihmisten nähtäville Poronpolun takia.

Poronpolku kulki poroaitauksen ohi

Sisko Keskitalo sanoo, että Poronpolun vetovoimatekijät ovat Lopen kaunis luonto, Poronpolun elämyskohteet ja sujuviksi kehittyneet järjestelyt.

Mutta miksi ihmeessä Etelä-Suomen Lopella on Poronpolku, kun porot ovat Lapin eläimiä?

Kun polku ensimmäistä kertaa järjestettiin, se kulki Pilpalassa sijainneen Hankkijan porojen koeruokinta-alueen ohitse ja sai siitä nimensä. Kymmenen vuotta Lopella pulskasti voineet ja hyvin lisääntyneet porot lähtivät aikanaan, mutta polku ja nimi jäivät.

Osanottajakyselyn mukaan yli 90 prosenttia haluaa myös nimen säilyvän. Siitä on siis tullut brändi. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020