Kanta-Häme

Loppukatselmus unohtuu yleensä vahingossa

Hämeenlinnassa unohdetaan vuosittain jonkin verran talojen loppukatselmuksia, arvioi rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala. Asiasta ei tehdä kuitenkaan kaupungin rakennusvalvonnassa tilastoja.

– Useimmiten kysymys on siitä, että lähes valmiiseen kohteeseen on tehty käyttöönottokatselmus, minkä jälkeen loppukatselmus unohtuu. Harvemmin kyse on tahallisuudesta, mutta niitäkin tapauksia on, Malviala sanoo.

Loppukatselmuksen unohtuminen huomataan yleensä vasta silloin, kun talo halutaan myydä. Katselmuksen puuttuminen saattaa vaikeuttaa talon myyntiä huomattavasti.

– Kukaan ei halua ostaa taloa, jossa ei ole tehty loppukatselmusta. Se on takuu siitä, että kaikki on hyvin, Hämeenlinnan kaupungin rakennustarkastaja Heikki Reinikainen sanoo.

Viimeinen tarkistus

Loppukatselmusta varten talon täytyy olla täysin valmis. Tarkastuksessa varmistetaan vain, että kaikki on kunnossa.

– Me käymme vastuualueiden tarkastajien tarkistusasiakirjat vielä kerran läpi. Muuten loppukatselmus on aika kevyt, se on verrattavissa auton katsastukseen, Reinikainen sanoo.

Loppukatselmuksessa ei saa tulla esille turvallisuuteen tai asumisterveyteen vaikuttavia puutteita. Jos jotain hälyttävää kuitenkin ilmenee, on taloon tehtävä vielä erillinen jälkitarkastus.

Omakotitaloissa tehdään usein vapaaehtoinen käyttöönottokatselmus, sillä uuteen kotiin halutaan muuttaa ennen kuin se on täysin valmis. Ennen kuin muuttoon voi saada luvan, on talon oltava turvallinen.

– Vesi ja sähköt pitää asentaa ennen käyttöönottokatselmusta. Valmiina pitää olla myös keittiö, kylpyhuone ja ainakin yksi makuuhuone, Reinikainen sanoo.

Unohdus voi tulla kalliiksi

Jos rakennuslupa on rauennut, mutta hankkeeseen ei ole tehty loppukatselmusta, voidaan valmiiseen rakennukseen tehdä niin sanottu ylimääräinen katselmus.

Ylimääräinen katselmus tulee loppukatselmusta kalliimmaksi. Esimerkiksi omakotitalon ylimääräinen katselmus maksaa 525 euroa, kun taas ajallaan tehdyn tarkastuksen hinta sisältyy rakennuslupaan.

– Maksu on huomattavasti enemmän kuin luvan voimassaoloajan pidentäminen, eli jatkoaikaa kannattaisi hakea, Sirkku Malviala sanoo.

Luvan voimassaoloajan pidentämisiä haetaan Hämeenlinnassa vuosittain kymmeniä. Jatkoaikaa voidaan myöntää kerrallaan enintään 3 vuotta työn loppuun saattamista varten. Jatkoaikaa myönnetään aina, jos estettä sille ei ole.

– Pääsääntöisesti jatkoaikaa haetaan kerran, mutta toki on muutamia harvoja tapauksia, joissa jatkoa on myönnetty viisikin kertaa, Malviala sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

4.6.2020