Kanta-Häme

Lopusta tuli uusi alku

Syksyllä 1992 Toni Kauhanen oli harrastanut itämaisia kamppailulajeja kymmenen vuotta ja suunnitteli lopettavansa harrastuksen joulutaukoon. Samalla hänen piti peruuttaa Kamppailija-lehden tilaus, mutta se unohtui.

Lehden seuraavan vuoden tammikuun numerossa mainostettiin yhdysvaltalaisen karatekan ja hermopistespesialistin George Dillmanin Suomen-vierailua. Kauhanen päätti osallistua Dillmanin vetämälle leirille keväällä 1993, ja se oli menoa.

– Sen jälkeen en kuvainnollisesti sanoen ole riisunut karatepukua enää kertaakaan, Kauhanen kertoo.

– Se oli ratkaiseva sysäys uuteen. Olin siihen astikin tykännyt tehdä katoja eli liikesarjoja, ja Dillmanin näkemykset avasivat niitä aivan uudella tavalla.

Liike ja tekniikka tärkeitä

Nyt Kauhanen on edustamansa itsepuolustusmenetelmän eli Kyusho Aiki Jutsun ensimmäisen asteen suurmestari.

Laji perustuu Japanin Ryukyu-saarilla harjoitettuun kempo-karateen, mutta lisänä on tekniikoita, joilla vastustaja saadaan toimintakyvyttömäksi iskemällä hermopisteisiin.

– Ne ovat kehon herkkiä kohtia eli akupunktiopisteitä, mutta me lähestymme niitä länsimaisen lääketieteen termein.

Kauhasen mukaan isku yhteen hermopisteeseen aiheuttaa kivun kyseisessä pisteessä, isku kahteen pisteeseen aiheuttaa kivun niiden puoliväliin ja isku kolmeen pisteeseen oikealla tavalla vie tajun.

Tajunnan menetys kuulostaa hurjalta, mutta Kauhasen mukaan ainoa riski liittyy siihen, että vastustaja satuttaa itsensä kaatuessaan.

– Se ei ole tyrmäys nyrkkeilymielessä, vaan aivot antavat keholle käskyn mennä unitilaan. Iskut eivät vaadi fyysistä voimaa vaan oikean liikkeen ja tekniikan. Vastustaja herää saman tien palauttavalla tekniikalla, mutta ei pysty jatkamaan kamppailua.

Ei uutta, vaan hyvin vanhaa

Kauhanen korostaa, ettei menetelmässä ole sinänsä mitään uutta, vaan pikemminkin päinvastoin.

– Olemme tutkineet vanhojen mestareiden ajatuksia ja päätyneet siihen, että joitakin asioita kannattaa tehdä eri tavoin kuin nykyisissä kamppailulajeissa tehdään. Dillman avasi oven tähän tietoon ja oppiin, mutta olemme vieneet asiaa itsenäisesti eteenpäin ja jatkamme työtä.

Kauhanen kertoo, että hänelle itselleen kyseessä ei enää ole laji tai harrastus, vaan hän elää Kyusho Aiki Jutsua.

– Mietin jatkuvasti, miten voin kehittää lajia ja tutkin vanhojen mestareiden tekniikkaa.

Kurssi ei ole lajiriippuvainen

Toni Kauhanen muutti alkuvuodesta avopuolisonsa kanssa Suolahdelta Hämeenlinnaan. Hän on jo pitkään kiertänyt opettamassa Kyusho Aiki Jutsua eri puolilla maailmaa ja eri paikkakunnilla Suomessa.

– Eteläisin paikka, mihin olen menetelmää vienyt, on Etelä-Afrikka ja pohjoisin Rovaniemi.

Syyskuun puolivälissä Kauhanen järjestää aloituskurssin Hämeenlinnassa. Kauhanen kertoo, että kurssit eivät ole ”lajiriippuvaisia”, vaan mukana on ollut eri lajien harrastajia.

– Me emme opeta minkään lajin tekniikkaa vaan sitä, miten niissä voi hyödyntää hermopistemenetelmää.

Alkukurssilla käydään läpi menetelmän periaatteita, kuten oikeaa hengitystä, rentoutumista, kehon jännitteiden poistoa ja pelon hallintaa. Sen jälkeen syyskausi jatkuu harjoituksilla kerran viikossa.

Keväällä syksyn kurssilaiset jatkavat, ja samalla järjestetään uusi aloituskurssi. Syksyn kurssilaiset voivat osallistua myös Tampereella ja Vantaalla pidettäville tunneille.

Kyusho Aiki Jutsun aloituskurssi järjestetään Hämeenlinnan Keskuskoululla 14.-15- syyskuuta.

Päivän lehti

21.1.2020