Kanta-Häme

Lounasetu pitää pintansa

Vaikka lounasseteli alkaakin olla vanhanaikainen järjestelmä, ei aika ole ajanut lounasedun ohi.

Veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta sanoo, että etenkin työnantajat haluavat päästä eroon paperisista seteleistä. Setelit teettävät enemmän käsityötä kuin erilaiset kortit jotka ovat yleistymässä nopeasti.

– Lounasetu ei poistu, eikä seteleitä lopeteta. Uskomme, että lounasseteleiden käyttö hiipuu pikkuhiljaa ihan itsestään. Jo nyt niitä käytetään koko ajan vähemmän, Määttä sanoo.

Vielä vuosi sitten verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen sanoi, ettei lounasseteleiden ja -korttien verotukeen ole enää perusteita. Ruuhosen mielestä vuonna 1974 käyttöön otettu järjestelmä on jo aikansa elänyt.

Lounaan verotuen poistaminen ei kuitenkaan Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpelan mukaan olisi järkevää. Samoilla linjoilla on ollut ravintola-ala, jolta tuen poistuminen vähentäisi tuloja.

Työntekijä maksaa verot 75 prosentista setelin nimellisarvosta. Työnantajalle seteli maksaa sen nimellisarvon ja käsittelykulut. Työnantajan tuki työpaikkaruokailuun on perua yli sadan vuoden takaa, kun työnantajat tarjosivat ruokaloissaan työntekijöille aterian.

Ajatus terveellisen, lämpimän lounaan tarjoamisesta on uhmannut hyvin aikaa.

– Lounasetu on luontoiseduista ainoa, jolla on vielä tänään sosiaaliset perusteet. Se toimii hyvin ja taloudellinen tuki on monelle tärkeä nyt, kun ajat kovenevat koko ajan. Paperinen lounasseteli on tietenkin vanhanaikainen, mutta sille on nykyisin myös vaihtoehtoja, Korpela sanoo.

Arvioiden mukaan lounasetua käyttää tällä hetkellä hieman yli 120 000 suomalaista. Lounasseteleiden kokonaismarkkinat ovat noin 240 miljoonaa euroa vuodessa.

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela sanoo, että lounasseteli on niin toimiva järjestelmä, ettei sitä halua kukaan lopettaa. Tästä huolimatta edun verotuskohtelua on kiristetty koko ajan.

– Viime vuonna verohallinnosta tuli mielestäni aika naurettavat ohjeet siitä, ettei niitä saa käyttää illalla eikä kahta kerrallaan, Korpela huomauttaa.

Korpela ei niinkään puolusta paperista lounasseteliä, vaan koko järjestelmää.

Muut luontoisedut, kuten asuntoetu ja autoetu, eivät sisällä tarkoituksellista verotukea. Niiden verotusarvo on jo pitkään pyritty määrittämän mahdollisimman lähelle käypää markkina-arvoa. Esimerkiksi asuntoetu määräytyy nykyisin postinumeron ja vuokratilastojen perusteella.

Enää luontoiseduista ei ole työpaikkojen kilpailuvaltteja.

– Autoetua muutettiin 1990-luvulla niin, että sen perusteena on auton hinta ja keskimääräiset ylläpitokustannukset. Edun merkitys on enää oikeastaan se, että sillä auton saa käyttöönsä vaivattomammin ja työnantaja kantaa riskin, Korpela muistuttaa.