Kanta-Häme

Luke jättää MTT:n historiaan

Jokioinen muuttuu vuodenvaihteessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen keskuspaikasta yhdeksi uuden, suuren Luonnonvarakeskuksen neljästä päätoimipaikasta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) muut päätoimipaikat ovat pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Joensuussa.

Luken muodostavat MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

Pääkaupunkiseudulla Luonnonvarakeskuksen väkeä on yhteensä noin 500 kaikkiaan kolmessa pisteessä. Keskuksen ylin johto asettuu Helsingin Viikkiin. Muutaman vuoden sisällä Luke aikoo siirtää toimintansa pääkaupunkiseudulla yhteen toimipaikkaan. Jokioisilla henkilöstöä on noin 400 ja Joensuussa sekä Oulussa kummassakin satakunta henkeä.

Neljässä laitoksessa kertyy tänä vuonna ennakkotiedon perusteella 1 675 henkilötyövuotta. Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelman tavoitteena on vähentää siitä noin 200 henkilötyövuotta vuoteen 2018.

– Viime kädessä se ratkaisee, miten osaamiselle on kysyntää. Toisin sanoen markkinat ratkaisevat, summaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen johtoryhmän sihteeri, MTT:n kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila.

Voimia keskitetään

Hän arvelee, ettei suuntaus välttämättä näy Jokioisilla, kun Luonnonvarakeskus keskittää voimiaan suuremmille ja toimintakykyisemmille paikoille.

Luonnonvarakeskuksella on aloittaessaan noin 40 toimipaikkaa. Keskuksen strategian mukaan sillä on muutaman vuoden päästä neljän päätoimipaikan lisäksi kymmenkunta strategisesti tärkeää toimipaikkaa, joihin tutkijoita ja toimintaa keskitetään.

Ilkka P. Laurila muistuttaa, että näiden noin 14 paikan lisäksi Luonnonvarakeskuksella säilyy muuallakin infrastruktuuria kuten koepaikkoja, joita ei ole tarkoitus lopettaa ennen kuin niiden elinkaaren lopussa.

Rahoituspulmat saatu ratkottua

Tutkimuslaitosten talouskurimuksen taustalla on valtion tutkimuslaitosten rakenteiden ja rahoituksen uudistus. Tutkimuslaitosten budjettirahoitusta siirtyy Suomen Akatemian alaisen strategisen tutkimuksen neuvoston jaettavaksi, mutta rahaa voivat hakea muutkin kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Fuusiossa ei Laurilan mielestä kannata juuttua talousnäkökulmaan. Hän korostaa, että rahoituspulmat on ennenkin saatu ratkottua.

– Suhtaudun aika myönteisesti tähän tilanteeseen. Biotalous ja luonnonvara-ala ovat niin tärkeässä roolissa, että rahoitusta on kyllä saatavilla.

Hallitus uskoo vahvasti biotalouteen

Todellinen riski yritysrahoituksen kasvussa liittyy siihen, etteivät tutkimusrahoittajat ole kiinnostuneita rahoittamaan peruskoetoimintaa vaan nopeammin käytäntöön sovellettavia tutkimuksia. MTT on osaltaan vastannut haasteeseen ulkoistamalla eläinpuolen koetoimintaa.

Luonnonvarakeskuksen strategiatyössä on visioitu, että globaalit ilmiöt kuten väestökasvu, raaka-aineiden ja fossiilisen energian ehtyminen ja ilmastonmuutos kasvattavat luonnonvara-alan tutkimustarvetta.

Myös Suomen hallitus uskoo vahvasti biotalouteen. Biotalouden vauhdittaminen vaatii niinikään tutkimusta. Ja miten ollakaan, Luonnonvarakeskus on biotaloudessa keskeinen laitos, joka tuottaa maailmanluokan tutkimustietoa ja tarjoaa asiantuntijapalveluita. (HäSa)

Mari Walls

Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana aloittaa seitsenvuotisen virkakauden filosofian tohtori, professori Mari Walls.

Hän siirtyy tehtävään Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtajan paikalta.

Hän työskenteli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ympäristötutkimuksen ohjelmajohtajana ja tutkimusjohtajana nelisen vuotta 2006–2009.

Hän on myös Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen johtokunnan jäsen.

Hän on lisäksi työskennellyt Turun yliopistossa professorina, kasvitieteellisen puutarhan johtajana ja ympäristöntutkimuskeskuksen johtajana sekä Helsingin yliopistossa ekologian dosenttina.

Walls on myös Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan jäsen.