Kanta-Häme

Lukijan aihe: "Ihme, ettei tässä ole sattunut enempää onnettomuuksia"

 

Huono näkyvyys, samanaikaiset vihreät kääntyville autoilijoille ja jalankulkijoille, epäselvät merkinnät, muhkurainen tienpinta. Ainakin näistä syistä Paavo Cajanderin tien ja Viipurintien risteys kuuluu Hämeenlinnan vaarallisimpiin pyöräilijän näkökulmasta.

Päivittäin risteyksen pyörällä ylittävä Mira Arkko on samaa mieltä.

– Kun sillalta ajaa keskustaan päin alamäkeä, seuraavan kulman taakse ei näe yhtään mitään. Ongelmatilanteita ei onneksi ole toistaiseksi ollut, mutta yritänkin ajaa tässä aina erityisen varovaisesti.

Kaistoitus ei yksin ratkaise ongelmaa

Keskiviikkoisen Hämeen Sanomien mielipidepalstalla Teppo Heiskanen ehdotti pyöräteiden maalaamista erivärisiksi Helsingin malliin. Yhdyslautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesalan mielestä idea on periaatteessa hyvä, joka ansaitsee ehdottomasti selvitystä.

Kaistoittamiseen ei saisi Vesalan mielestä silti luottaa liikaa.

– Tällainen maalainen ei ainakaan Helsingissä käydessään huomannut sitä, että kun suojatie yhtäkkiä päättyy, välissä jatkuukin pyöräkaista, jolla saattaa ajaa pyöräilijä tuhatta ja sataa.

Viipurintietä on yritetty kaistoittaa ainakin paikoitellen erikseen pyörille ja jalankulkijoille. Rautatiesillalla ja veden ylittävällä sillalla pyörätie on merkitty eri tavalla, joka aiheuttanee hämmennystä ja viivan ylityksiä molemmin puolin.

– Kun viiva vedetään puoleen väliin, pyöräilijöiden tulisi pysyä ajamaan supistetulla osuudella, ja vieläpä kaksisuuntaisesti. Ainakaan vesisillalla systeemi ei toimi ollenkaan, Vesala sanoo.

Paavo Cajanderin tien risteys kuuluu Vesalan mielestä kaupungin vaarallisimpiin, jossa läheltä piti -tilanteita on sattunut paljon.

– On suoranainen ihme, ettei siinä ole sattunut enempää onnettomuuksia.

Kaistoitus ei Vesalan mukaan toimi, jos ajoasenteet pysyvät ennallaan ja jos pyörän kelloa ei osata käyttää. Myöskään pelkkä pyörätien maalaaminen erivärillä ei riitä, vaan useimmiten myös liikennemerkit on uusittava. Tämä voi Vesalan mukaan viedä jopa kymmeniätuhansia euroja.

Keskustaan suunnitteilla kattava pyörätieverkosto

Vesalan mukaan erityisesti kaupunkikeskustan pyöräilymahdollisuudet vaativat toimenpiteitä. Pyörätie päättyy lännen puolelta keskustaan tultaessa jo moottoritien kohdalle.

Keskustaan suunnitellaankin kevyen liikenteen väyliä paraikaa.

– Kaupungin keskusta on niin täyteen rakennettu, että kun tilaa otetaan pyöräilijöille, on se tila pois autoilijoilta.

Pyöräliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on esitetty myös yksisuuntaisia pyöräkaistoja isommille autoteille. Tämä ei Vesalan mukaan toimisi ainakaan Viipurintiellä, joka on jo nyt ahdas.

– Esimerkiksi Parolantiellä toisen kevyen liikenteen kaistan voisi pyhittää kokonaan pyöräliikenteelle.

Paavo Cajanderin tien risteykseen on suunnitteilla joko hidastusmutka tai jopa liikenneympyrä. Aikatauluista Vesala ei osaa kertoa tarkemmin, mutta kertoo että toiveet pyöräteiden kehittämisestä on kuitenkin välitetty asiaa valmisteleville virkamiehille. (HäSa)

Päivän lehti

5.6.2020