Kanta-Häme

Lukijan aihe: Katujen hoidosta höylätään puoli miljoonaa

Iittalassa sijaitsee reilun sadan metrin mittainen kadunpätkä, Säärilasintie nimeltään. Tämän tien varrella sijaitsevissa viidessä omakotitalossa on tänä talvena oltu kummissaan, kun lumiaura ei enää aikaisempien vuosien tapaan tullutkaan avaamaan tietä.

– Kolmisen viikkoa yritin tavoittaa ihmistä kaupungilta. Kävin Kastellissa ja tavoittelin useampaan otteeseen puhelimella. Naapuri aurasi ainakin kerran mönkijällään tien, ja itse olen kolalla vetänyt tontin kohdan auki, naureskelee tänä vuonna 83 vuotta täyttävä Jalo Toivonen.

Maanantaina Toivosella oli lisänauruun syytäkin, sillä lukuisien yritysten jälkeen soppa selvisi. Toivosen soittelu tuotti tulosta, ihminen tavoittui ja selvisi, että taustalla oli inhimillinen erehdys.

– Katu oli pudonnut jostain syystä pois aurauskartoista. Säärilasintie on taas lisätty karttoihin, ja katu aurataan jatkossa, lupaa tilaajapäällikkö Jenni Sabel kaupungilta.

Karttojen pitäminen ajan tasalla on kaupungin tilaajapuolen tehtävä. Aurauksesta vastaa Linnan Infra.

– Säärilasintie ei ollut koskaan tullut meille hoitoon, vaan joku urakoitsijoista on hoitanut sen nähtävästi omaan piikkiinsä tähän asti. Liitoskunnissa on tämäntyyppisiä asioita, joita ei ole koskaan otettu haltuun, kunnossapitopäällikkö Marko Soramäki kertoo.

Pyhätöitä karsitaan

Iittalassa kyse ei ollut siis rankoista säästötoimista, vaan järjestelmään jääneestä virheestä. Jatkossa kaupungin säästöt saattavat kuitenkin näkyä myös Toivosten kotikadulla.

Hämeenlinnan kaupungin katualueet pitäisi tänä vuonna hoitaa aikaisempaa halvemmalla, sillä kaupunki on leikannut Linnan Infralta ostamiaan palveluita lähes puolella miljoonalla eurolla.

Laatu heikkenee väkisinkin, mutta se, miten tämä näkyy tavallisen kaupunkilaisen arjessa, selviää ensi viikolla. Kaupungin tilaajayksikön ja Linnan Infran neuvottelut ovat yhä kesken. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asiaa ensi viikolla.

Joulukuussa edellisen kerran asiaa käsitellyt lautakunta ei hyväksynyt säästöjen kohdentamista pelkästään laatutason laskuun, vaan se edellytti selvitystä toiminnan tehostamiseksi.

– Joka tapauksessa laadussa tulee näkymään heikennyksiä, määrä vain riippuu siitä kuinka paljon lunta talven aikana tulee ja paljonko joudutaan suolaamaan ja hiekoittamaan, tilaajapäällikkö Jenni Sabel sanoo.

Käytännössä heikennykset tarkoittavat, että asuntokatuja ja kevyen liikenteen väyliä aurataan aikaisempaa harvemmin. Aurausta pyritään Sabelin mukaan välttämään viikonloppuisin ja varsinkin pyhinä. Lisäksi aura-autot liikkuvat jatkossa entistä enemmän päiväsaikaan.

Lumen kuljetus iso menoerä

Koska asiasta ei päästy yhteisymmärrykseen joulukuussa, on Linnan Infra aloittanut alkaneen vuoden työt viimevuotisten askelmerkkien mukaan.

Linnan Infra esitti joulukuussa, että säästötavoitteeseen päästäisiin muun muassa teiden aurauskynnystä nostamalla, pyhätöitä karsimalla ja esimerkiksi polanteiden poistoa edellyttävien urasyvyyksien korkeutta lisäämällä. Lumivallien sallittu korkeus katujen varsilla ostettaisiin nykyisestä metristä puoleentoista metriin.

– Lumen poisvienti on se, mikä meille maksaa paljon. Jos sitä pystytään vähentämään, niin se voi tuoda isojakin summia säästöön, kunnossapitopäällikkö Marko Soramäki sanoo.

Lumen kuljetuksesta ja läjittämisestä aiheutuu vuosittain noin 300 000–800 000 euron kustannukset. Lumisateiden määrällä on tässä luonnollisesti ratkaiseva merkitys.

Säästötavoite on joka tapauksessa niin suuri, että tavoitteeseen ei päästä vain yhdestä paikasta höyläämällä.

– Jos 15 prosenttia yhtäkkiä leikataan jostain toiminnasta pois, niin onhan se iso paukku. Samat työt pitäisi kuitenkin tehdä ja katuverkosto vain kasvaa vuosi vuodelta.

– Onhan se hassu tilanne, jos luokitusta kesken talven muutetaan, Soramäki myöntää.

Säästötoimet koskevat koko vuoden kunnossapidon säätöjä, joten heikennyksiä tulee myös kesäkaudelle. (HäSa)