Kanta-Häme Hämeenlinna

Lukijan aihe: Laulujoutsen ja harmaahaikara pärjäilevät paukkupakkasissa

Kaj Backman on kuvannut laulujoutsenta useana päivänä Kirstulansalmessa. Yksilö on todennäköisesti sama, josta on tehty havaintoja myös Miemalansalmessa. Kuva: Kaj Backman

Sairiolainen Kaj Backman on seurannut koiranulkoilutusretkillään jo yli kuukauden ajan kuinka yksinäisen laulujoutsenen uimatila Kirstulansalmessa on pienentynyt pienentymistään.

– Tiistaina joutsenta ei enää näkynyt.

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen Reijo Onnela uskoo, ettei joutsenella ole mitään hätää. Se on todennäköisesti siirtynyt toiselle sulavedelle.

– Kyllä laulujoutsen pakkasta kestää. Kun se tavallisesti tulee muuttomatkoiltaan helmi-maaliskuussa, saattaa olla 20–25 asteen yöpakkasia.

Onnelan mukaan viime viikkoina laulujoutsenia on nähtyä jopa Utsjoen korkeudella.

Hämeenlinnan seudulla on tänä talvena talvehtinut ainakin yksi laulujoutsen ja kaksi harmaahaikaraa. Kirstulansalmen lisäksi joutsen suosii Miemalansalmea, missä sillä on seuraa sinisorsista.

Aulangonjärven avantouintipaikalla viime viikonloppuna viihtyneestä harmaahaikarasta tuli melkoinen some- ja livehitti.

Reijo Onnela epäilee, että linnut saattavat olla jopa samoja yksilöitä, jotka viettivät talven näillä kulmilla viime vuonnakin. Sekä joutsen että haikarat eivät ole viime kesän poikasia vaan aikuisia lintuja.

– Jos lintu on onnistunut talvehtimaan jollain alueella, se voi ottaa seuraavana talvena saman riskin. Muuttomatkakaan ei ole linnulle vaaraton ja helppo.

Toinen syy jäämiseen saattaa olla, etteivät linnut ole pystyneet muuttamaan syksyllä huonokuntoisuuden takia.

Mikään uusi ilmiö laulujoutsenien ja harmaahaikaroiden talvehtiminen Hämeenlinnan seudulla ei ole. Onnela muistelee tehneensä niistä havaintoja ainakin kymmenen vuoden ajalta.

– Ilmasto on lämmennyt, talvet ovat olleet leudompia, vedet ovat pysyneet sulina ja virtapaikat pysyneet pidempään auki.

Yhdestäkään joutsenen tai haikaran talvella tapahtuneesta kuolemasta hän ei muista viime vuosina kuulleensa.

– Toisaalta, jos lintu menehtyy syrjempänä, syövät ketut, supikoirat ja varislinnut sen pois.

 

Kaj Backman huolestui laulujoutsenen kohtalosta niin paljon, että hän soitti asiasta hätäkeskukseen. Sieltä hänelle vastattiin, etteivät luonnonvaraisten eläinten pelastamiset kuulu toimenkuvaan.

Rauhoittava tieto on se, että tänne talvehtimaan jäävät linnut ovat paikallisen lintuyhdistyksen päivittäisessä tarkkailussa.

– Meillä on oma WhatsApp-ryhmä. Jos avuntarvetta on, niin kyllä me ryhdymme toimenpiteisiin, vakuuttaa Onnela.

Jos lintujen ravinnonsaanti huolestuttaa, suosittelee Onnela hätäavuksi viljaa. Itse hän hakee jyviä säkeittäin tutulta maanviljelijältä.

– Joutsen syö mielellään ohraa, kaurakin menee. Siinä samalla ottavat talvehtivat sinisorsatkin ruuasta oman omansa. Sitä en osaa varmaksi sanoa, syökö haikara jäätynyttä kalaa, sanoo Onnela. HÄSA

Birdlife Suomi järjestää Pihabongaus-tapahtuman 26.1.–27.1. Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen jäseniä on tavattavissa Aulangon retkeilymajalla lauantaina kello 11–14.

OIKAISU
Alkuperäisestä jutusta sai virheellisen käsityksen, että harmaahaikara syö ohran- ja kauranjyviä.