Kanta-Häme

Lukijan aihe: Varjostaviin puihin ei hevin kaupungin moottorisaha pure

 

– Kesällä aurinko rupeaisi paistamaan tontille kello 11:n maissa, mutta eihän se perkele paista, kun kaupungin puut ovat edessä! manaa Kolkanmäessä omakotitalossa asuva Olavi Vepsäläinen.

Hän on odottanut puolitoista vuotta, että kaupungin metsuri tulisi kaatamaan kaksi isoa kuusta ja kaksi mäntyä, jotka ovat Hämeenlinnan kaupungin mailla tontin vieressä.

– Voisivat juudakset edes vastata, tulevatko kaatamaan vai eivät. Puolitoista vuotta odottelua rupeaa riittämään, Vepsäläinen jatkaa ja kertoo olleensa useaan otteeseen yhteydessä kaupunkiin ja saaneensa osakseen vain pallottelua vastuulliselta toiselle.

Huonokuntoiset ja vaaralliset kaadetaan

Linnan Infran metsätalousinsinööri Kaisa Kurvinen kertoo, että he pyrkivät käsittelemään suuria kokonaisuuksia, koska yksittäisten puiden kaataminen ei ole kovin kustannustehokasta.

– Kaupungin mailla olevia yksittäisiä puita tai muutaman puun ryhmiä kaadetaan yleensä vain, jos ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisesti vaarallisia ihmisille tai heidän omaisuudelleen.

Puistomestari Vesa Vuorinen kertoo, että toiveita pyritään sisällyttämään työohjelmaan, jos kyseiselle alueelle suunnitellaan muutoinkin toimenpiteitä, kuten puuston raivausta tai harvennusta.

– Tällöin läheisten tonttien asukkaiden toiveita voidaan kuunnella.

Kaksi työohjelmaa vuodessa

Työohjelman Linnan Infra laatii kaksi kertaa vuodessa – omansa sekä kesä- että talvikaudelle.

– Valitsemme kohteet metsänhoidollisen tarpeen ja kiireellisyyden perusteella. Loput kohteet valitsemme sen mukaan, kuinka kauan ne ovat olleet jonossa.

Rakennetuissa puistoissa ja katualueilla puiden kaadot ajoittuvat syksyyn ja talveen, jolloin maa on jäässä eikä ympäristölle koidu vaurioita.

Reagointi kuukausia tai vuosia

Linnan Infra saa kaupunkilaisilta vuosittain arvioilta parisataa yhteydenottoa puunkaatoihin liittyen.

– Jos katsomme puuston harventamisen tarpeelliseksi, keskimääräinen reagointiaika vaihtelee muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, joka on metsän ja puiden eliniässä hyvinkin nopea reagointiaika, Kaisa Kurvinen toteaa.

Lähes kaikki asutuksen läheisyydestä kaadetut puut on Kurvisen mukaan kaadettu asukkaiden pyyntöjen perusteella.

Siihen, kuinka paljon näistä paristasadasta puunkaatopyynnöstä prosentuaalisesti vuosittain toteutuu, Kurvinen ei osaa vastata.

Katselmuskierroksilla arviot

Kaisa Kurvinen kertoo, että luvattomia puunkaatoja on tullut tietoon harvoin.

– Joissain tapauksissa asukkaat ovat saaneet kaataa itse puita meidän luvallamme. Yleensä kyse on tällöin ollut vuokratontista tai aivan tontin rajalla sijaitsevasta puusta.

Puiden kaatamispyynnöissä kannattaa käyttää kaupungin sähköistä palautejärjestelmää. Siihen voi merkitä puun sijainnin ja lisätä vaikka kuvankin puusta. Kannattaa myös kirjoittaa mahdollisimman tarkka kuvaus tilanteesta.

– Käymme aika ajoin yhteydenottojen perusteella katselmuskierroksilla ja arvioimme tilannetta paikan päällä. Jos katsomme puun kaatamisen tarpeelliseksi, kaadon hoitavat joko kaupungin omat metsurit tai urakoitsijat, Kaisa Kurvinen sanoo. (HäSa)