Kanta-Häme

Lukiolaispojan keksintö saattaa mullistaa ajatuksemme työstä

Neljä vuotta sitten Matias Mäkitalo kävi lukion ensimmäistä luokkaa Jyväskylässä. Koulunkäynnin ohessa hän teki satunnaisia työtehtäviä, lähinnä graafista suunnittelua ja valokuvausta. 

– Sitä mukaa kun tutustuin uusiin ihmisiin, sain lisää keikkaa ja työkokemusta. Kun julkaisin joitakin töitä verkossa alan foorumeilla, sain niistä palautetta ja pystyin kehittymään.

Syntyi oivallus, että pienilläkin tehtävillä on merkitystä kehittymisen ja verkostoitumisen kannalta. 

Samalla syntyi Treamerin aihio, ajatus sovelluksesta, jonka avulla nuo pienetkin tehtävät löytävät tekijänsä ja tekijä saisi vielä palautettakin työstä.

Harva lukiolainen saa oivallustaan läpi kuten Matias Mäkitalo sai. Nyt Treamer on julkaistu iPhone-sovelluksena, ja Mäkitalo on sitä markkinoivan samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtaja. 

Tavoite on muuttaa työn tekemisen tulevaisuus sellaiseksi, että ihminen tekisi erilaisia hänelle sopivia töitä eikä lukkiutuisi koulutuksen tarjoamaan muottiin. 

Nuoret lähtisivät sovelluksen avulla triimaamaan maailmalle eivätkä kesäksi interrailille.

Tukena idean kirkastamisessa on ollut koko ajan isoveli Miikka Mäkitalo. 

Kun Matiaksen joukkue voitti idealla ensimmäisen palkinnon Yhdysvaltain suurlähetystön järjestämässä Ambassador´s Entrepreneurial Challenge -kilpailussa, siitä kiinnostuivat muutkin. Yksi heistä oli Peter Sazonov.

– Kuulin tästä Maija Itkoselta, jonka kanssa työskentelin aikoinaan langattomia latauslaitteita kehittävässä Powerkississä. Hän soitti ja sanoi, että nyt on nuorella jätkällä niin hyvä idea, että tästä voi tulla vielä jotain suurta. Illalla ilmoitin vaimolle, että lähden mukaan. Halusin nähdä, miten tällainen keksintö voi muuttaa ihmisten elämää.

Siinä missä Mäkitalon veljekset pudottelevat sanoja harkitusti, Sazonov puhua papattaa lähes tauotta. On helppo uskoa, että kolme erilaista toimijaa muodostaa yhdessä hyvän tiimin.  

Täydellistä reseptiä uuden tuotteen tai palvelun menestykseen ei ole. Jossain määrin voi silti arvioida, kasvaako ideasta käyttökelpoinen tuote. Tekesin palvelujohtaja Janne Peräjoki arvioi työssään startup-yritysten mahdollisuuksia. Hän korostaa tiimin ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä.

– On osattava kuunnella asiakkaita, kumppaneita ja rahoittajia. Niistä oppiminen on avainasia.

Peräjoki kehottaa uusia yrityksiä tarkkailemaan jatkuvasti oman tiimin tekemistä. Puuttuuko jotain olennaista osaamista? Onko kaikilla tasapuolinen rooli tiimissä? Onko tiimi oikea juuri tämän tuotteen kehittämiseen ja markkinoimiseen?

– On myös entistä enemmän alkavia yrityksiä, joissa on jo valmiiksi vahvat osaajat mukana. Parhaassa tapauksessa näkee, että kotiläksyt on tehty ja markkinat jo valmiiksi kartoitettu. 

Tekesin kokemus on, että Suomessa on paljon startupeja, jotka osaavat hyödyntää mobiiliosaamista. Nykyään mobiilius on niin iso osa kaikkea liiketoimintaa, että sitä ei voi ohittaa.

– Uusia sovelluksia tulee lukematon määrä vuodessa, mutta lupaavia kasvuyrityksiä voi syntyä miltä alalta tahansa. Ei ole vain tiettyjä aloja, joilla nyt olisi tilausta uusille innovaatioille. Esimerkiksi Tekesissä meillä valitaan vuosittain 30–40 yritystä Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusohjelmaan, ja mukana on yrityksiä laajasti eri aloilta.

Ohjelma on tarkoitettu kaikkein lupaavimmille pienille, alle 5-vuotiaille startup-yrityksille, jotka tavoittelevat liiketoiminnan nopeaa kansainvälistä kasvua.

– Esimerkiksi pienyritysten verkkolaskutusohjelmisto Zervant ja äänieristettyjä toimistoratkaisuja tekevä Framery ovat lähteneet tietyn tarpeen havaitsemisesta markkinoilla. Perustajat ovat lähteneet pala kerrallaan kehittämään siihen parasta mahdollista ratkaisua.

Peräjoki näkee nykyisen uusien yritysten tilanteen hyvin toiveikkaana.

– Tämä ei ole mikään Piilaakso tai edes Lontoo, mutta Suomen startup-ympäristön nopea kehitys ja innostunut ilmapiiri kiinnostavat kansainvälisesti. Se auttaa yrityksiä menestymään.

Tekesin mittareilla Treamerilla vaikuttaisi olevan hyvät lähtökohdat kasvuun. Tiimi on omistautunut ja puhuu mielellään tuotteen kehittämisestä yleisön ehdoilla. 

Kun kyse on suoratyöllistäjästä, sovelluksen käytettävyyden lisäksi sen pitää olla tunnettu, että se voisi menestyä.

– Tähtäämme kansainvälisille markkinoille, mutta emme haluaisi puhua käyttäjämäärien kasvutavoitteista. Mieluummin keskitymme tekemään tuotteesta koko ajan paremman, sanoo Peter Sazonov.

Kysytään kuitenkin. 

Nyt Treamerilla on noin 2 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja Sazonov uskoo, että kymmenentuhannen käyttäjän saavuttamiseen ei mene kauan. 

Käyttäjiä on eniten pääkaupunkiseudulla ja yrityksen kotiseudulla Jyväskylässä. Kasvua odotetaan muissakin isoissa kaupungeissa.

– Jotain kiinnostuksesta kertoo se, että työnvälitysyritys VMP on lähtenyt mukaan sijoittajana. Siellä tiedetään, että jokin vielä muuttaa koko tilanteen työmarkkinoilla ja halutaan olla mukana. LM-HäSa