Kanta-Häme

Lukiot yhteen, paljonko saadaan säästöä?

– Tosi valveutuneita koululaisia!

Tätä mieltä oli teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen. Hän ja moni muu Janakkalan virkamies pääsi vastailemaan yläkoululaisten ja lukiolaisten kysymyksiin Vaikuttamisen tiistai -tapahtumassa.

Koululaisia kiinnosti tietenkin lukioiden yhdistämissuunnitelma. Turengin lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Aleksi Niemelä halusi tietää, miten uudistus vaikuttaa oppilaskuntatoimintaan.

Erilliset oppilaskunnat

– Oppilaskunnilla pitäisi vastakin olla omat hallitukset. Lukioiden väli on kaksikymmentä kilometriä, joten kokousmatkat olisivat pitkiä. Meidän ikäiset eivät saa mitään irti nettikokouksista, Niemelä sanoi.

– No, eivät saa tämänikäisetkään, kommentoi vihreiden valtuutettu, kunnanhallituksen jäsen Petri Ojanen.

Sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola sanoi, että ainakin alkuvaiheessa lukioiden yhdistäminen tarkoittaa sitä, että soveltavia kursseja järjestetään enemmän yhteistyössä kuin tähän asti. Fyysisesti lukiot eivät muuta mihinkään, vaan toimivat nykyisissä rakennuksissaan.

– Lukiolaiset ovat ilmaisseet, että esimerkiksi abishow’t pitää jatkossakin järjestää erikseen. Kaikkia asioita ei voi hoitaa netin kautta, Wilpola totesi.

Ei säästöjä, vaan vetovoimaa

Kouluväellä oli ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä etukäteen netin kautta, ja tilaisuutta oli käytetty ahkerasti hyväksi. Nämä kysymykset esitti kuulijoille tapahtuman puheenjohtajana toiminut Aino Mustalahti Turengin lukiosta.

– Minkälaisia säästöjä saadaan, kun lukiot yhdistetään? Mustalahti kysyi.

Jouni Wilpola vastasi, että säästöt eivät ole yhdistämissuunnitelman ensisijainen tavoite, vaan se, että janakkalalaisen lukiokoulutuksen vetovoima lisääntyisi.

– Meillä on nyt kaksi pientä lukiota, joissa on yhteensä 251 oppilasta. Yhdessäkin nämä ovat pieni lukio.

– Tavoitteena on, ettei ihan kaikkia asioita tehtäisi kahteen kertaan.

Lukioasiaa on käsitellyt vasta kasvatus- ja koulutuslautakunta. Kunnanhallitus jätti maanantaina asian pöydälle palatakseen siihen myöhemmin. Valtuuston päätettäväksi yhdistämisasia mennee joulukuussa.

”En ymmärrä keskuskeittiötä”

Yksi kysymys kuului: Miksi koulujen keittiöitä uusittiin, kun kuitenkin rakennettiin keskuskeittiö? Petri Ojanen totesi, että tämä on ikuinen puheenaihe valtuustossa.

– Itse en ymmärrä keskuskeittiötä, ja vastustin sitä valtuustossa loppuun asti.

Sekä Ojanen että Juha Prittinen vakuuttivat, ettei koulukeittiöiden remontteja ole tehty turhaan. Toiminta jatkuu koulukeittiöissä myös keskuskeittiön käyttöönoton jälkeen, sillä niissä lämmitetään ruokia, keitetään perunoita ja valmistetaan salaatteja.

Mikä on lähiruokaa?

Päättäjät alkoivat jankata lähiruoasta aivan kuin olisi istuttu valtuuston kokouksessa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Anssi Lepistö (vihr.) totesi, ettei poliittista tahtoa lähiruokaan ole. Hänen mielestään lähiruokaa olisi Janakkalassa kasvanut peruna.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) huomautti, että Janakkalassa vain pari maatilaa tuottaa perunaa. Niistä tuskin riittäisi kouluille.

– Ne perunat menevät kaupaksi marketeissa.

Vaikuttamisen tiistai oli Janakkalan nuorisofoorumin toista kertaa järjestämä tapahtuma. Nuorisosihteeri Sanna Laine oli iloinen siitä, että nyt oli mukana osanottajia ja päättäjiä enemmän kuin vuosi sitten. Myös etukäteen lähetettyjä kysymyksiä saatiin enemmän.

Ennen Vaikuttamisen tiistai -tilaisuutta Janakkalan valtuustosalissa järjestettiin koulufoorumi, jossa oli edustettuna kaksi oppilasta Janakkalan jokaisesta koulusta. Koulufoorumin järjesti opetustoimi. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020