Kanta-Häme

Lukiota käydään jo peruskoulussa

– Oli vähän tylsää, kun en enkun tunnilla oppinut kieliopista mitään uutta viiteen vuoteen, sanoo Malviina Palsa, Kaurialan lukion ekaluokkalainen.

Palsa on oppinut kieltä opetussuunnitelmaa nopeammalla vauhdilla puhumalla sitä amerikkalaisten ystävien kanssa, joskus äidin kanssa kotona sekä käyttämällä sitä paljon somessa. Lukion ensimmäisen englannin kurssin hän suoritti ollessaan peruskoulun viimeisellä luokalla.

– Käyn lukion neljässä vuodessa ja kirjoitan enkun ehkä kolmantena vuonna. Olen ratameloja ja siihen uppoaa reilusti aikaa, kertoo armeijaan menoa koulun jälkeen suunnitteleva Palsa.

Yksittäiset peruskoulun oppilaat ovat suorittaneet lukion kursseja Hämeenlinnassa jo noin vuosikymmenen ajan, mutta vasta nyt mahdollisuudesta on alettu pitää isompaa ääntä.

Uraauurtavin on ollut Kaurialan lukio, jossa on otettu vastaan sekä Kaurialan että Ahveniston yläkoululaisten suorituksia.

– Muistan, että olin itsekin vähän tätä ajatusta vastaan alussa. Ajattelin, että nuorella on ihan tarpeeksi tekemistä, kun hän opiskelee oman ikäluokkansa mukana, sanoo Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen.

Viime vuonna ysiluokkalaiset suorittivat Kaurialan lukiossa matematiikassa ja kielissä yhteensä 11 kurssia. Iltasen mukaan vuosittaiset erot kurssisuoritusten määrissä ovat kuitenkin suuria. Vaihteluvälin yläpää on asettunut 30 kieppeille.

Kun kolme matematiikasta innostunutta peruskoulun oppilasta tenttii lukion ensimmäisen vuoden kaikki pitkän matematiikan kurssia, näkyy se tilastoissa 15 kurssisuorituksena.

Näin teki mm. Tomi Mikkola, joka on päättänyt suorittaa nyt lukion ekaluokkalaisena lukion toisen vuoden pitkän matematiikan kurssit. Kuuden varsinaisen kurssin lisäksi tämä tarkoittaa myös yhtä harrastuskurssia.

– Opettaja huomasi, että matikka oli mulle aika lailla helppoa. Hän ajatteli, että saisin lukiokursseista paremmin haastetta. Aion kirjoittaa matikan toisena lukiovuonna, jolloin pystyn keskittymään enemmän muihin aineisiin kolmantena vuonna, kertoo Mikkola.

Suomessa on perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota heikosti koulussa pärjäävien oppilaiden tukemiseen, mutta viime aikoina on alettu korostaa yksilöllisyyttä jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

– Yksilöiden valmiudet oppimiseen ovat erilaisia. Toisille on todella järkevää ottaa jo yläkoulussa lukiokursseja, jotta heidän motivaationsa ja innostuksensa opiskeluun säilyy, sanoo Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen.

Lukujärjestysten ja ylimääräisten kurssien yhteensovittaminen on toistaiseksi sujunut Kaurialassa suuremmitta ongelmitta. Sen sijaan, että Mikkola olisi istunut omassa ysiluokassa matikantunnilla, hän siirtyi samaan aikaan järjestetylle tunnille lukioon.

– Yhtä valinnaista kuvisjuttua en ottanut lukiokurssien takia, ja parilta tunnilta piti olla pois, kun lukion kokeet kestävät pidempään, kertoo Mikkola.

Kielien opiskelijat eivät siirry fyysisesti koulusta toiseen, mutta lukion englanninkursseja etukäteen suorittanut Helmi Rannanpiha on törmännyt toisentyyppiseen ongelmaan.

– Kurssikirjat uudistuvat. Pientä hämmennystä on aiheuttanut se, mistä niin sanottuja vanhoja kirjoja saa.

Lukionopettajille peruskoululaiset aiheuttavat jonkin verran lisätyötä. Kaikkea tarvittavaa oppimateriaalia ei välttämättä ole valmiina, ja tenttien lisäksi kieltenopiskelijat kirjoittavat aineita opettajien luettavaksi.

Tästä vuodesta lähtien Hämeenlinnan kaupunki maksaa lukioille 100 euroa per suoritettu kurssi per peruskoululainen.

– Tiedän, että pääkaupunkiseudulla summa on suurempi, mutta pidän tuota hyvänä osoituksena kaupungin tahtotilasta. Kaupungin tavoite on sata kurssisuoritusta lukuvuosittain, sanoo rehtori Iltanen.

Tämän kevään yhteishaussa on Hämeenlinnan lukioissa tarjolla kolmisenkymmentä aloituspaikkaa vähemmän kuin viime vuonna. Vähennys perustuu ikäluokkien pienentymiseen ja on luonteeltaan laskennallinen.

– Rahoituksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Toisin kuin ammattikoulutuksen puolella, lukiot saavat rahoituksen automaattisesti opiskelijamäärän mukaan, sanoo Haajanen.

Valtionosuudet eivät ole riittäneet rahoittamaan lukio-opetusta Hämeenlinnassa neljään viime vuoteen. Pakkosäästöt näkyvät rehtorin mielestä pahiten suurina ryhmäkokoina.

– Opettajan pitäisi huomioida yksilöitä, mutta se on todella vaikeata, jos ryhmässä on 40 opiskelijaa, sanoo Iltanen. HÄSA