Kanta-Häme

Lulu Ranne: "Rataneuvotteluihin ei pidä lähteä lompsa valmiiksi auki"

Kanta-Hämeen Perussuomalaiset ei vastustakaan Hämeenlinnan osallistumista hankeyhtiöön, vaan kyse on rahoituksen aikataulusta. Puolue on huolissaan kuntien maksutaakasta.
Hämeenlinnalainen kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnalainen kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Hämeen Perussuomalaiset ei sittenkään vastusta Hämeenlinnan osallistumista Suomi-radan eli pääradan hankeyhtiöön, selventää kansanedustaja Lulu Ranne (ps.).

Paikallisyhdistys esitti yllättäen, että kaupungin ensi vuoden budjetista poistettaisiin muun muassa perusteilla olevan ratayhtiön pääomittamiseen varatut miljoona euroa.

– Hämeenlinnan tulee ilman muuta olla mukana hankeyhtiöneuvotteluissa ja edistää nykyisen radan välityskyvyn nostamista sekä muita parannuksia. Kaupungin ei kuitenkaan pidä etukäteen sitoutua tähän miljoonapotilla vaan päättää osallistumisrahoista erikseen vasta neuvottelujen jälkeen, Ranne selittää.

”Miljoona ei taida riittää”

Suomi-radan hankeyhtiöneuvottelut alkoivat tiistaina. Kanta-Hämeestä mukana ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja Janakkala.

– Lompsa valmiiksi auki ei tässä taloustilanteessa kannata lähteä minkäänlaisiin neuvotteluihin. Kuntien osuus (Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelukustannuksista) on 114 miljoonaa euroa, joten loppupeli pitää tietää ennen kuin Hämeenlinna laittaa rahaa kiinni. Miljoona ei taida riittää.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala puolestaan sanoo budjettivarauksen viestivän kaupungin aidosta sitoutumisesta päärata-asiaan.

Kirjallinen kysymys kuntien roolista

Ranne ja perussuomalaiset ovat huolissaan suurten väylähankkeiden rahoituskuviosta, jossa valtio iskee kiinni kuntien kukkaroon ja muuttaa Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia.

– Kuntia ei tule ajaa väylähankkeiden suurrahoittajiksi ja takaajiksi. Se syventäisi entisestään kuntien talousahdinkoa.

Ranne esitti asiasta viime kuussa myös kirjallisen kysymyksen valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.). Se sisälsi kaksi eri kysymystä:

Perustaako hallitus hankeyhtiöiden suunnittelu- ja/tai rakentamisvaiheiden rahoituksen siihen, että kunnat takaavat hankeyhtiöiden lainoja vähemmistöosakkuuksiensa mukaisessa suhteessa tai muilla perusteilla merkittävissä määrin?

Miten hallitus perustelee kuntien rahoituksen tai takausten olevan mahdollisia huomioiden kuntien surkean taloudellisen tilanteen ja kuntalain 129 §:n määräykset, joiden mukaan kunta ei saa vaarantaa kykyään vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä eikä ottaa merkittävää taloudellista riskiä?

Lintilä vastasi 1. marraskuuta eli viime viikon perjantaina. Ministeri kertasi vastauksessaan jo päätettyjä asioita ja totesi, ettei kuntien rahoitus- ja takausvastuita ratahankeyhtiöissä voida vielä arvioida.

Ranteen mielestä isoihin ratahankkeisiin pitää hakea myös yksityistä rahaa. HäSa

 

Lue myös: Hämeenlinnan Timo Kenakkala: Nykyisen pääradan peruskorjaus on mukana kaikissa ratalinjausvaihtoehdoissa