Kanta-Häme

Luonnon helmiä voi löytää yllättävän läheltä

Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi marraskuun lopulla Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sata Suomen luontohelmeä. Kanta-Hämeestä mukaan valittiin kolme kohdetta: Ahvenisto, Evo ja Hauhon Kaivostenoja-Veittijärvenoja.

Etelä-Hämeen luonnosuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutila kertoo, että kohteiksi valittiin paikkoja, jotka ovat lähellä ihmistä ja mahdollisesti jonkinlaisen uhan alla.

– Ahvenisto tosin ei suojelualueena ole uhanalainen, mutta se on luontoarvoltaan tärkeä kohde.

Luonnonsuojelupiiri valitsi kohteet yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton Helmi-hankkeen vetäjien kanssa. Niissä on tarkoitus järjestää juhlavuonna erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka tuovat alueita lähemmäs suurta yleisöä.

Sekä osaa Evosta että Kaivostenojaa uhkaa Jutilan mukaan tehometsätalous.

– Emme tietenkään ole sosialisoimassa yksityisten ihmisten omistamia metsiä, vaan haluamme avata ihmisten silmiä näkemään kohteiden arvokkuus.

Jutilan mukaan esimerkiksi Ahvenisto on mainio esimerkki luontokohteesta, jolla on arvoa paitsi virkistyskäytössä myös luontoharrastajille.

– Kaikki tietävät Ahveniston, mutta uskoisin, että harva tietää, miksi se on alueena niin arvokas.

Ahvenistolla voi bongata vaikkapa korpin tai mäyrän. Jutila toteaakin sen olevan yllättävän erämainen kohde sijaitakseen niin lähellä kaupungin keskustaa. Ahvenistolle saapuu myös joka vuosi lintuharrastajia jopa ulkomailta kuuntelemaan erikoisempien idänuunilinnun ja pikkusiepon laulua.

LinnanInfran luontopalveluiden metsätalousinsinööri Janne-Perttu Rantonen kertoo Hämeenlinnan kaupungin hoitavan metsäalueitaan niiden suojeluasteesta ja tyypistä riippuen. Jos alue ei ole suojeltu, tehdään sille metsäsuunnitelma, jonka mukaan toimitaan.

Haastavimpia metsätalouden kannalta ovat suojeltujen lajien kuten liito-oravan elinympäristöt, joihin ei saisi kajota.

– Elinympäristöjen sijaintia voi välillä olla vaikeaa määrittää.

Hämeenlinnassa uhanalaisista lajeista tavataan esimerkiksi jalavaa ja kylmänkukkaa.

Ahveniston lisäksi myös Evo on suosittu retkeilykohde, mutta Kaivostenoja voi olla paikallisillekin alueena tuntemattomampi.

Hämeenlinnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo, että Kaivostenojan aluetta esitettiin soiden suojelun täydennysohjelmaan. Se jäi kuitenkin tynkänä toteutuneen ohjelman ulkopuolelle.

– Alueella ei ole kaupungin omistamia maita, mutta maanomistajat ovat itse suojelleet joitain alueita määräaikaisesti.

Kaivoksenoja-Veittijärvenoja on harju-, korpi-, lehto- ja lähteikkökokonaisuus, joka jatkuu Hauhon Poutunkankaalta Ruskeamullanharjulle.

Heli Jutila kuvaa aluetta reheväksi. Etelä-Suomessa tämän kaltaiset korvet ovat käyneet metsätalouden myötä harvinaisiksi. Kaivostenojan varrella esiintyy myös tervaleppäkorpia, jotka kuuluvat luonnonsuojelulain suojeltaviin luontotyyppeihin.

– Lähellä sijaitseville luontokohteille ei välttämättä osata antaa arvoa, koska ne ovat siinä aina. Esimerkiksi Evo, Ahvenisto ja Kaivoksenoja ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita. Häsa