Kanta-Häme

Luonnonsuojelua metsiä polttamalla

Hallittu maaston polttaminen voi olla jopa luonnonsuojelua. Paahdeympäristöt ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina, ja nyt niitä pyritään herättämään eloon.

Merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehdään luonnonhoidollisia polttoja, raivataan puustoa ja siirtoistutetaan uhanalaisia lajeja.

Kyse on juuri käynnistyneestä valtakunnallisesta Paahde-Life-hankkeesta, jossa tehdään töitä Natura 2000 -alueilla ympäri Suomea.

Tuli pääsee nyt riehumaan valvotusti näillä alueilla paahdeympäristöjen uhanalaisten ja harvinaisten lajien, kuten hämeenkylmänkukan suojelemiseksi.

Samalla myös poistetaan vieraslajeja alkuperäisen valoisuuden ja paahteisuuden palauttamiseksi.

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen.

Paahdeympäristöt vähentyneet

Paahdeympäristöjen ja niistä riippuvaisten lajien tilanne on heikentynyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä.

Metsäpaloja torjutaan nykyisin liiankin tehokkaasti. Monissa paahdeympäristöissä on myös liikaa elävää ja varjostavaa puustoa, minkä vuoksi maan pinnalle asti ei pääse riittävästi valoa ja lämpöä.

Kuollutta ja kuolevaa puustoa puolestaan on liian vähän.

Lisäksi paahdeympäristöjä uhkaavat umpeenkasvu ja vieraslajit.

Paahde-Life-hanke kuuluu Euroopan unionin osittain rahoittamiin Life Luonto -hankkeisiin, ja sillä on yli 4 miljoonan euron budjetti.

Hanketta koordinoi Metsähallitus, ja hankekumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomen Metsäkeskus, UPM ja WWF Suomi.

Historiallista projektissa on se, että ensimmäistä kertaa Suomessa samassa hankkeessa hoidetaan valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita.

Elokuun alussa aloitettu hanke kestää 6 vuotta. (HäSa)