Kanta-Häme

Luonto koulii lasta monin tavoin

Nyt ollaan totisen äärellä.

Meneillään on Hirsimäen päiväkodin esikouluryhmän lumitutkimus. Tutkimuksen jälkeen on aika vaihtaa kengät monoihin ja lähteä ladulle.

Metsänhaltijoiksi nimetty esikouluryhmä on niin sanottu luontoryhmä eli se viettää koko neljän tunnin esiopetusaikansa ulkona, kelillä kuin kelillä.

– Toistaiseksi ei ole tullut sellaista keliä vastaa, etteikö ulkona olisi oltu, lastentarhanopettaja Riikka Aho sanoo.

Tukikohtana maastossa toimii kota. Sinne pääsee tarvittaessa lämpimään, sillä talvella aamurutiineihin kuuluu, että kotaan laitetaan tulet. Ruokailut hoidetaan ulkona, talvella käytetään ohuita ruokailusormikkaita.

Motoriikka kehittyy

Vaikka ryhmä toimii ulkona, toimii esiopetussuunnitelma samanlaisena ohjenuorana kuin muissakin esiopetusryhmissä. Aikuisilta tämä tietysti vaatii ehkä keskimääräistä enemmän kekseliäisyyttä.

– Numeroita on käyty läpi esimerkiksi kepeillä, lehdillä ja hiekkaan piirtämällä tai omaa kehoa hyödyntämällä, Aho kertoo.

Lapsille luontoesikoulu on ennen kaikkea elämys, joskin on ulkona olemisesta muutakin hyötyä: Karkeamotoriikka kehittyy, kun lapset liikkuvat paljon ja erilaisilla alustoilla. Ulkoilmassa puuhailu parantaa keskittymiskykyä ja auttaa siten myös oppimisessa.

Lisäksi Aho ja lastenhoitaja Maarit Makkonen sanovat, että luontopäiväkoti huusseineen ja ulkoruokailuineen reipastuttavat lapsia selvästi.

Entäs ne terveysvaikutukset sitten? Sairastavatko luontoesikoululaiset muita enemmän tai vähemmän?

– Tutkittua tietoahan ei ole, mutta itsestä tuntuu, että he sairastavat vähemmän kuin sisällä esikoulua käyvät, Aho sanoo.

Tutkimustuloksia syksyllä

Myös tutkijat ovat olleet viime aikoina kiinnostuneita metsäpäiväkotien terveyshyödyistä.

Helsingin yliopistossa käynnistyi viime vuonna päiväkotitutkimus, joka liittyy osana laajempaan jo muutama vuosi sitten aloitettuun tutkimushankkeeseen.

– Olemme kiinnostuneita siitä, eroaako luontopäiväkodissa olevien lasten ihon bakteerilajisto niiden lasten ihon bakteerilajistosta, jotka ovat tavallisessa päiväkodissa. Toisaalta tutkimme myös vasta-aineiden perusteella allergista herkistymistä lapsissa, ja katsomme onko yhteyttä päiväkotityyppiin ja bakteerilajistoon, akatemiaprofessori Ilkka Hanski kertoo.

Päiväkotilapsista otetut bakteerinäytteet ovat analysoitavina. Tutkimustuloksia odotetaan ensi syksynä.

– Maalaisjärjellä ajatellen luontopäiväkoti on todella hyvä idea. On varmasti sekä fyysisiä että psyykkisiä hyötyjä siitä, että lapset saavat olla aktiivisia. Oman hankkeemme tavoitteena on vielä katsoa, löytyykö jotain spesifejä hyötyjä yleisten hyötyjen lisäksi, Hanski sanoo.

Tutkimusryhmän aikaisempi ja koululaisten parissa tehty analyysi osoitti, että monipuolinen maaperän ja kasvien kanssa puuhastelu vähentää allergisoitumisen riskejä.

Myös koululaiset pitäisi saada ulos

Projektipäällikkö Mari Parikka-Nihti seuraa tutkimusta kiinnostuneena, sillä hän vetää parhaillaan Suomen Ladun Luokasta Luontoon -hanketta, jonka tavoitteena on viedä osa koulujen opetuksesta lähiluontoon.

– Fyysisten hyvinvointivaikutusten lisäksi metsäpäiväkodeilla on myös psyykkisiä hyvinvointivaikutuksia. Aikaisempaa tutkimusta on muun muassa Japanista, jossa havaittiin, että kymmenen minuuttia luontokokemusta vähentää stressihormonien määrää. Samaa tutkimusta on meillä toistanut Metla, saaden samoja tuloksia.

Parikka-Nihdin oma kokemus koululaisten parissa on osoittanut, että kun tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky paranevat, on oppilas myös motivoituneempi oppimaan. Pelkkien terveyshyötyjen sijaan projektipäällikkö katsoisikin asiaa hieman laajemmasta näkökulmasta.

– Mitä paremmin voivat lapset, sitä terveempiä ovat tulevaisuuden aikuiset. (HäSa)