Kanta-Häme Tammela

Luontomatkailu kasvaa kovaa vauhtia Kanta-Hämeessä: Kansallispuistoihin tulossa miljoonaparannus

Torronsuolla kävi tammi–elokuussa 80 prosenttia enemmän retkeilijöitä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vierailijamäärät ovat kasvaneet muun muassa Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa.

Suotuisat kesäkelit, retkeilyn kasvava suosio ja vaihtoehtojen etsiminen pääkaupunkiseudun kohteille näkyvät luontomatkailun vahvana kasvuna Kanta-Hämeessä.

Liesjärven kansallispuistossa, Evon retkeilyalueella ja Hämeen Ilvesreitillä kävijöitä oli noin kymmenen prosenttia viime vuotta enemmän.

Tammelan Torronsuolla kävi puolestaan tammi–elokuussa 26 300 retkeilijää, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Kovat toiveet ovat, että Torronsuon ja Liesjärven kävijämäärä nousee tänä vuonna yhteensä 100 000 kävijään, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson sanoo.

Hän uskoo 200 000 kävijän rajan ylittyvän jo vuonna 2022.

Tavoitetta vauhdittaa miljoonan euron hanke, jolla Kanta- ja Päijät-Hämeen kansallispuistoja kunnostetaan tämän ja tulevien kahden vuoden aikana.

Hankkeelle noin miljoona euroa

Kanta- ja Päijät-Hämeen luontomatkailun kärkikohteiden ja reitistöjen kehittäminen -hankkeen kokonaisbudjetti on 999 500 euroa.

Summasta 70 prosenttia tulee Hämeen Ely-keskuksen kautta EU:n Maaseuturahastosta. Omarahoitusosuudesta vastaa pääasiassa Metsähallitus yhdessä kuntien ja alueen yrittäjien kanssa. Osuutta katetaan myös eduskunnan lisämäärärahoilla.

– Rahamäärä on kokonaisuudessaan merkittävä, ja sillä saadaan luontokohteissa paljon näkyvää aikaa, puistonjohtaja Tuula Peltonen iloitsee.

Miljoonahankkeen ohjausryhmään kuuluvat Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson, hankesuunnittelija Teija Sarin ja puistonjohtaja Tuula Peltonen pitävät tärkeänä, että hanke huomioi myös luontoarvot. Kävijämäärän lisääntyessä kansallispuistoissa on turvattava luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Kuva: Tapio Tuomela
Miljoonahankkeen ohjausryhmään kuuluvat Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson, hankesuunnittelija Teija Sarin ja puistonjohtaja Tuula Peltonen pitävät tärkeänä, että hanke huomioi myös luontoarvot. Kävijämäärän lisääntyessä kansallispuistoissa on turvattava luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Kuva: Tapio Tuomela

Suuri osa kehitystöistä liittyy kansallispuistojen esteettömyyden parantamiseen. Puistoihin on tulossa esteettömiä reittejä, käymälöitä, nuotiopaikkoja, lisää opasteita ja laajennuksia parkkialueille.

Helposti saavutettavissa olevat ja turvalliset kohteet palvelevat laajasti lapsiperheitä, ulkomaalaisia matkailijoita, senioreita ja liikuntarajoitteisia.

– Pystymme tarjoamaan jatkossa reittejä, joilla ihan jokainen voi nauttia upeasta luonnostamme, Larsson toteaa.

 

Yrittäjien toiveita on kuultu

Hankesuunnittelija Teija Sarin kertoo kilpailutuksen rakennustöistä käynnistyvän syksyn aikana, joten hankkeella voi olla seudulla työllistäviä vaikutuksia.

Yrittäjien toiveita on kuultu myös toimenpiteitä suunniteltaessa. Liesjärvelle on esimerkiksi tulossa varaustaukopaikka, jota yrittäjät ja vaikkapa syntymäpäiväsankarit voivat varata käyttöönsä.

“Rahamäärä on kokonaisuudessaan merkittävä.”

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Larsson, Sarin ja Peltonen uskovat uusien palvelujen saavan retkeilijät viihtymään seudulla pidempään ja sitä kautta jättävän entistä enemmän euroja alueelle.

Peltonen huomauttaa olevan ympäristönkin kannalta kestävä valinta, että kahdessa tai vaikka useammassakin lähekkäin sijaitsevassa luontokohteessa pystyy käymään saman viikonlopun aikana.

Hankkeessa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden ja ruuhkattoman luontokokemuksen säilyminen esimerkiksi siinä, mihin ihmisiä ohjataan opastein.

– Kun puhutaan kasvavista kävijämääristä, samaan koriin mahtuu myös vastuullisuus, Larsson vakuuttaa. FL

Mitä miljoonalla saadaan?

Torronsuon kansallispuisto: esteetön reitistö ja tulentekopaikka, pysäköintialueen laajennus sekä uusi käymälä ja taukokatos (112 000 e).

Liesjärven kansallispuisto: esteetön varaustaukopaikka ja esteetön rengasreitti Rautasenmiilun alueelle (135 000 e)

Evon retkeilyalue: kattava maastopyöräreitistö, reittien linjaus pois teiltä, uusia opasteita, taukopaikka, esteettömiä reittejä ja esteetön laituri leirialueelle (403 000 e).

Hämeen Ilvesreitti: uusia opasteita ja pysäköintialueiden laajennus ja kunnostus (127 000 e).

Komio ja Melkuttimet: taukopaikan rakentaminen Kaitajärvelle (19 500 e).

Päijänteen kansallispuiston kunnostustoimenpiteiden kustannusarvio on 116 000 euroa. Hankkeen suunnittelukuluihin on varattu 87 000 euroa.