Kanta-Häme

Luontosuhde tuo lapselle turvaa läpi elämän – taapero oppii metsässä arvostamaan itseään kuin ympäristöäänkin

Elina Pietikäinen viettää perheensä kanssa aikaa luonnossa. Juhannusviikonloppua perhe oli saapunut viettämään Hämeenlinnaan, jossa vierailukohteisiin kuului myös kiipeilypuisto Hugopark.

– Tämä on meille puoliluontoa. Kun menemme oikeaan metsään, niin se on vielä kovempi juttu, Pietikäinen kertoo.

Tampereella kantakaupungissa asuvan Pietikäisen mielestä on erittäin tärkeää viedä lapsia luonnon lähelle. Myös lapset viihtyvät hyvin.

– Heille voi keksiä kaikenlaista ohjelmaa kuten kivien päällä hyppimistä ja muuta pientä mukavaa.

 

Luonnossa vietetyn ajan edut ovat moninaiset aina lapsen motoriikan kehittymisestä yhteisen ajan viettämiseen.

Lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen Suomen Ladulta ja ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta vakuuttavat, että lasten vieminen luontoon on kaikille hyväksi.

– Luonnossa liikkuessaan lapsi alkaa käsittää sen lainalaisuuksia ja sitä, että jokaisella eliöllä on jokin merkitys, Eskelinen selittää.

Green huomauttaa, että ympäristökasvatuksen ohella lapsi saa liikuntaa, parantaa motorisia kykyjään ja immuunijärjestelmäänsä. Lisäksi metsässä oleilu tutkitusti laskee stressitasoa ja lieventää masennusoireita.

– Lähiluontoretkeily on jo itsessään ympäristöteko, kun yhteistä aikaa ei tarvitse lähteä viettämään toiselle puolelle maapalloa.

 

Sekä Eskelinen että Green ovat uransa aikana huomanneet lasten luontosuhteen muuttuneen.

Lisääntynyt ruutuaika ja kaupungistuminen ovat osaltaan aiheuttaneet sen, ettei luonnossa liikkuminen ole lapsille itsestään selvää.

Vaikka koskaan ei ole liian myöhäistä, kumpikin kannustaa vanhempia viemään jälkikasvua luonnon helmaan mahdollisimman pienenä.

– Tuputtamalla tai päälle kaatamalla luontosuhde ei muodostu. Tärkeintä on viedä lasta luontoon ja olla kanssaseikkailija, Eskelinen kuvailee.

Seikkailijankaan ei tarvitse tietää kaikkea. Green korostaa, että luonnon terveyshyötyjen kannalta ei ole mitään merkitystä, tunnistaako eri tiaislajit.

– Jos lasta kiinnostaa, lajeja voi selvitellä yhdessä kirjojen ja netin avulla, hän neuvoo.

Eskelinen muistuttaa, että monien muiden etujen lisäksi lapsi saa luonnosta onnellisen elämän tärkeää polttoainetta: tervettä itsetuntoa.

 

Kun lapsi uskaltaa, osaa ja oppii pärjäämään luonnossa, minäkuva kohenee ja luontosuhteen edut leviävät vieläkin laajemmalle elämään. Lapsi oppii myös arvostamaan luontoa ja sen suojelua.

Ilmastonmuutos ja luontoarvojen säilyttäminen mietityttävät Elina Pietikäistä, mutta yöuniaan hän ei ole menettänyt.

– Vielä on toivoa, että isot päättäjät tekevät hyviä päätöksiä luonnon suojelemiseksi. STT–HÄSA

Asiasanat