Kanta-Häme

Luopioisissa on grafiittia

Australialainen malminetsintäyhtiö Cullen Resources suunnittelee grafiittikaivoksen perustamista Pälkäneen Luopioisiin. Cullenin suomalainen tytäryhtiö Arctex on saanut tutkimuksiinsa lähes 190 neliökilometrin alueen, joka yltää myös Hämeenlinnan puolelle.

Arctexin varaus antaa sille etuoikeuden grafiitin etsintään. Tukesin luvalla yhtiö ei saa vielä kaivaa eikä louhia malmia. Mikäli tutkimusten tulokset ovat lupaavia, yhtiön on tarkoitus hakea valituille alueille malminetsintälupaa.

Suomessa ei ole kaivettu grafiittia sitten 1940-luvun lopun. Euroopan unioni määrittelee grafiitin yhdeksi 14 kriittisestä metallista ja mineraalista.

Grafiitin kaupallinen etsintä Suomesta on yllätys myös Geologian tutkimuskeskukselle GTK:lle. Tutkimuskeskuksen grafiittiasiantuntija, geologi Timo Ahtola kertoo, että keskuksessa on tiedetty, että grafiitti kiinnostaa maailmalla. GTK:lla oli Suomessa 1980-luvulla projekti, jolla käytiin läpi esiintymiä ja yritettiin löytää uusia esiintymiä.

– Olemme tienneet, että Suomessa on grafiittia. Hanke ei kuitenkaan ennen tätä johtanut siihen, että täältä olisi kaupallisesti etsitty grafiittia.

Arctex tutkii Luopioisista kairasydänten näytteitä. Yhtiö ilmoittaa tekevänsä yksityiskohtaisia petrografisia ja minerologisia tutkimuksia. Petrografisella tutkimuksella tarkoitetaan yleistä kivilajien tunnistusta. Kenttätutkimuksissa otetaan vähän uusia näytteitä.

Malminetsintään…aiotaan hakea lupa

Malminetsintävaiheessa Arctex aikoo tutkia aluetta sähkömagneettisilla menetelmillä ja kairaamalla. Tutkimuksilla pyritään selvittämään esiintymän laajuus, kuvaamaan se kolmiulotteisesti ja arvioimaan kaupalliset mahdollisuudet.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt Arctexille tutkimusluvan vuoden 2014 kesäkuuhun asti. Yhtiö aikoo hakea ennen varauksen umpeutumista varsinaisen malminetsintäluvan alueelle.

Kriittisiä mineraaleja ja malmeja nimitetään myös strategisiksi. Eräät valtiot jopa suojelevat omia strategisia metallejaan. Kiina on kieltänyt eräiden metallien viennin maasta, koska ne ovat harvinaisia ja välttämättömiä esimerkiksi elektroniikkateollisuudelle.

– Grafiittia käytetään vähän, mutta sitä ei pystytä korvaamaan, Ahtola kertoo.

Grafiittia on löydetty muun muassa Koreasta, Madagaskarilta ja Sri Lankasta. Euroopassa sitä kaivetaan Tšekistä ja Ukrainasta.

– Kysyntää on erityisesti suomugrafiitista. Grafiitista on paljon havaintoja Suomessa, mutta kyse on usein pölytyyppisestä grafiitista. Havaintoja on myös suomugrafiitista. Luulen, että tässä on kyse siitä, Ahtola sanoo.

Grafiittikaivos…pieni avolouhos

Ahtola kertoo, että grafiittikaivoksen ovat yleensä avolouhoksia. Vaikka Arctex on varannut valtavan alueen grafiittitutkimuksiin, Luopioisiin tuskin koskaan perustetaan laajaa grafiittikaivosta.

– Grafiittikaivos voi olla hyvinkin pieni. Malmimäärä voi olla vain muutamia miljoonia tonneja. Ei puhuta edes kilometrien mittaisesta louhoksesta vaan sata metriä kertaa jotakin -alueesta, Ahtola kertoo.

Arctexilla on toistaiseksi vain etuoikeus etsintätyöhön. Tukesin lupa ei rajoita maanomistajien oikeuksia tutkimusalueella.

Cullen on erittäin merkittävä australialainen malminetsintäyhtiö. Se on löytänyt suuria metalli- ja mineraalivaroja, jotka ovat johtaneet kaivoksien perustamiseen. Australiasta se on löytänyt muun muassa kultaa, uraania, kivihiiltä ja kuparia. Yhtiö toimii myös Kanadassa ja Afrikassa.

Ruotsista ja Suomesta Cullen on etsinyt kultaa, kuparia, rautaa ja grafiittia. Suomessa Cullen on löytänyt kultaa Kuusamosta. (HäSa)

Päivän lehti

7.4.2020