Kanta-Häme

Luopumistukilain muutos toi viime vuonna ennätysmäärän nuoria maanviljelijöitä Kanta-Hämeeseen

Luopumistukilain muutos vauhditti maatilojen sukupolvenvaihdoksia.
Lauri Lahtea eivät aikaiset aamut ja pitkät päivät huoleta. Sesonkiaikana työpäivän pituus voi olla jopa kaksikymmentä tuntia. Kuva: Sara Aaltio
Lauri Lahtea eivät aikaiset aamut ja pitkät päivät huoleta. Sesonkiaikana työpäivän pituus voi olla jopa kaksikymmentä tuntia. Kuva: Sara Aaltio

Lauri Lahti, 22, on valvonut edellisen yön, mutta väsymystä nuoresta miehestä ei havaitse. Janakkalalaisen maatilan kylvöt ovat alussa, joten töitä riittää vuorokauden lähes jokaiselle tunnille.

Kyseessä on naudanlihaan, kasvinviljelyyn ja koneurakointiin erikoistunut maatila, jonka nuori Lahti on ottanut hoitaakseen vuoden vaihteesta alkaen.

Isä Veijo Lahti seisoo ylpeänä poikansa vierellä ja kertoo tilan historiasta. 1950-luvun alussa perustettu maatila on pysynyt perheellä vuosikymmeniä. Tulevistakin vuosista haaveillaan.

– Hieno juttu, että tila pysyy perheellä, mutta kyllähän tämä kannattavuus mietityttää, Lahdet pohtivat yhdessä.

Sukupolvenvaihdos teki Lauri Lahdesta päävastuullisen maatalousyrittäjän.

Tuoreesta viljelijästä vaihdos tuntui luonnolliselta. Pienestä pitäen maatilan arjessa mukana ollutta Lahtea tilan työt eivät huoleta.

Lauri Lahden tilanne ei ole aivan tavaton, sillä viime vuonna maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehtiin enemmän kuin aikaisempina vuosina, kertoo Hämeen ely-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko.

Hämeen ely-keskuksesta nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin toissa vuonna 21 kappaletta. Viime vuonna vastaava määrä oli lähes kaksinkertainen.

Hämeen ely-keskus kattaa sekä Päijät- että Kanta-Hämeen maakunnat.

Ely-keskukset myönsivät viime vuonna maanlaajuisesti aloitustukea 447 nuorelle viljelijälle.

Yli puolet näistä aloittavista tiloista sijaitsi Pohjanmaan maakunnissa ja Varsinais-Suomessa.

Viime vuonna myönnetyistä aloitustuista noin 64 prosenttia kohdistui viljanviljely- tai erikoiskasvituotantotiloille ja noin 36 prosenttia kotieläintuotantotiloille.

Nuoren viljelijän aloitustukea voi saada alle 41-vuotias viljelijä, joka aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa.

Sukupolvenvaihdoksia vauhditti osittain luopumistukilain muutos.

Se nopeutti myös Lahtien maatilan sukupolvenvaihdosta ja nuoren viljelijän aloitustuen hakemista. Veijo Lahti arvioi Janakkalassa noin kymmenen tilallisen luovuttaneen päävastuun jälkeläiselleen.

Viime vuosi oli viimeinen, jolloin tilanpidosta luopujat saivat luopumistukea. Nykyään sitä ei voi enää hakea.

Luopumistuen tarkoitus oli turvata maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen.

Tilallisten määrä Suomessa on jatkuvassa laskussa, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.

Syy tilojen vähentymiseen on Lappalaisen mukaan heikko kannattavuus.

– Yksinkertaisuudessaan kannattavuutta laskee tuen määrän vähentyminen ja kustannusten nousu, Lappalainen kertoo.

Tilan periminen ja sukupolvenvaihdos eivät kuitenkaan ole harvinaisia Lappalaisen mukaan.

– Se alkaa olla epätyypillistä, jos sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatketaan päätoimisena viljelijänä, Lappalainen lisää.

Lauri Lahti toivoo pystyvänsä jatkamaan Janakkalassa tilallisena. Lahtien mukaan moni tuttu tila on joutunut lopettamaan heikon tuottavuuden vuoksi.

Moni tilallinen saattaa nykyään viljellä sivutoimena. Tähän Lauri Lahti ei todennäköisesti ryhdy.

– Nuoren viljelijän aloitustuki on hyvä kannustin. Toivon, että se ei lopu, Lauri Lahti toteaa. HÄSA

 

Juttua korjattu 15.5.2019 kello 14.16. Vuonna 2017 myönnettiin nuoren viljelijän aloitustukea 21 kappaletta, ei 48 kappaletta kuten jutussa alunperin todettiin. 

Vähemmän viljelijöitä

Aktiivisten maatilojen lukumäärä on laskenut

31 prosenttia vuosien 2004–2016 välillä.

Viljelijöiden ikä

Tilojen vähentyessä vuosi vuodelta myös viljelijöiden keski-ikä on noussut 2000-luvun alusta.

Alle 35-vuotiaiden viljelijöiden osuus koko viljelijäväestöstä laski 12 prosentista 8 prosenttiin vuosien 2000–2013 välillä.

Viljelijän keski-ikä oli

52 vuottavuosina 2017 ja 2018.

 

Lähteet: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus