Kanta-Häme

Luotsissa syntyi huoli tulevasta

Luotsi-säätiön toiminnanjohtaja Liisa Tiilikkala on huolissaan Hämeenlinnan kaupungin aikeista siirtää säätiön työllistämistoiminta osaksi kaupunkikonsernia.

Hän pelkää, että samalla menetetään osa siitä hyvästä työstä, jonka eteen säätiön henkilöstö on ponnistellut 10 viime vuoden ajan.

– Tottakai me ymmärrämme kaupungin rajalliset resurssit ja sen, että työttömien määrän lisääntyminen tuo lisää kustannuksia. Pitkällä tähtäyksellä kaikki suunnitelmat eivät kuitenkaan ole asiakkaidemme kannalta ehkä niin hyviä, Tiilikkala sanoo.

Hän viittaa päätösesitykseen, jonka terveyden ja toimintakyvyn lautakunta saa eteensä tänään tiistaina. Tiilikkalan mukaan esitys säätiön puitesopimuksen purkamisesta perustuu pitkälti Innolink Researchin keväällä tekemään arviointiin, jossa ei kysytty lainkaan säätiön asiakkaiden näkemyksiä palveluistaan.

Arvioinnissa toimintaan kaivattiin muun muassa lisää dynaamisuutta, innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta.

– Asiakaspalautteen mukaan asiakkaamme kokevat saavansa sitä, mitä haluavatkin. He myös viihtyvät hyvin. Sekin on tosin käännetty negatiiviseksi, kun puhutaan luotsiutumisesta, Tiilikkala sanoo.

250 asiakasta

Tiilikkala muistuttaa, että yli puolet säätiön asiakkaista on henkilöitä, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on pitkän polun takana.

– Meillä on asiakasryhmiä, joille pyritään pääsääntöisesti tarjoamaan mielekästä tekemistä työyhteisössä, joka tukee elämässä eteenpäin.

Avoimet työmarkkinat vetävät nyt huonosti, mutta jossain vaiheessa edessä voi odottaa työvoimapula.

– Eikö ole hyvä, jos me pystytään pitämään nämä ihmiset siihen asti toimintakuntoisina, jotteivät he mene odotellessa huonompaan kuntoon? Tiilikkala kysyy.

Luotsissa työskentelee 40 ohjaus- ja toimihenkilöä, asiakkaita on päivittäin noin 250–300.

Ei laatukriteerejä

Tiilikkala tulkitsee kaupungin haluavan lisätä työllistämistoimien piirissä olevien asiakkaiden määrää. Toisaalta arvioinnin mukaan säätiö on täyttänyt sovitut määrälliset tavoitteet tähän asti sataprosenttisesti.

Laadullisista tavoitteista tilaajan eli Hämeenlinnan kaupungin kanssa ei ole sovittu.

– Niistä on kyllä monesti puhuttu, mutta kuitenkaan tilaaja ei ole asettanut mitään laatukriteerejä, Tiilikkala huomauttaa.

Hänen mukaansa se, ettei toiminta tilaajan mukaan näyttäydy kehitystarinana, loukkaa säätiön henkilökuntaa.

– Minä näen, että tässä on nimenomaan kysymys kehitystarinasta. Toiminta polkaistiin käyntiin hyvin niukoilla taloudellisilla resursseilla. Neljästä eri tavoitteilla toimivasta yksiköstä on rakennettu yhteiset arvot ja tavoitteet jakava organisaatio.

Säätiö on kuuden vuoden aikana perustanut kolme uutta yksikköä: Lammin toimintakeskuksen, löytötavaratoimiston ja pukuvuokraamon.

– Samaan aikaan olemme läpikäyneet kuuden yksikön muutot, remontoineet uudet tilat ja muokanneet toimintaa 12 erilaisen hankkeen kautta. Jatkuva epävarmuus on pitänyt vireänä, Tiilikkala sanoo. (HäSa)