Kanta-Häme

Luottamus poliisiin estää terroritekoja

Suomalaisten luottamus viranomaisiin, erityisesti poliisiin, on kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisen korkealla tasolla. Siitä kannattaa pitää kiinni, sillä jos luottamus menee, heikkenee myös maan turvallisuustilanne oleellisesti.

Näin uskoo Euroopan komission korkea suomalaisvirkamies, turvallisuusjohtaja Ilkka Salmi.

– Yli 90 prosenttia kansasta luottaa poliisiin, mikä on aivan uniikki tilanne eurooppalaisessa ja globaalissa katsannossa. Jos tämä luottamus menetetään, tilanne muuttuu tämän päivän resursseilla merkittävästi hankalammaksi.

Suojelupoliisin päällikkönä ennen EU-uraansa toiminut Salmi piipahti maanantaina Helsingissä esittelemässä näkemyksensä siitä, mihin suuntaan Suomen turvallisuuspoliittisista strategiaa kannattaa viedä.

Salmi antaa Suomelle erityiskiitosta turvapaikanhakijoiden selkeästä vastaanottomallista.

Hän toivoo, että turvapaikan saaneet integroidaan mahdollisimman tehokkaasti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Salmi kehottaa Suomea hyvään vuoropuheluun maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Kaikkein suurin huoli on se, että syntyisi sellaisia vähemmistöjä tai alakulttuureja, joiden usko suomalaiseen järjestelmään ja viranomaistoimintaan olisi äärimmäisen heikko. Niiden sisällä saattaisi alkaa elää ajatuksia, joita ei voi pitää suotavana, Salmi varoittaa.

Hän ottaa esimerkin nykyisestä kotikaupungistaan Brysselistä, jossa on ihmetelty sitä, kuinka Pariisin terrori-iskujen logistiikasta vastannut henkilö kykeni piileskelemään kaupungissa neljän kuukauden ajan.

– Ainoa selitys on se, että hän eli sellaisen verkoston suojissa, joka ei lainkaan pyrkinyt keskustelemaan viranomaisten kanssa.

Brysselin ja Pariisin iskut osoittavat vääräksi yleisen käsityksen syrjäytyneistä ja huonoista oloista tulevista terroristeista. Tekijöistä varsin moni oli kouluttautunut ja lähtöisin keskiluokkaisista oloista.

– Silmiinpistävää oli, että he ovat eläneet sellaisessa yhteisössä, jossa viranomaisten arvostus ja kunnioitus on ollut lähes olematonta, eikä ole lainkaan integroiduttu ympäröivään yhteiskuntaan.

Salmen mukaan monella terroristilla on myös rikollistausta. Vankilat ovat olleet radikalisoitumisen kannalta keskeinen paikka.

Varoituksistaan huolimatta hän korostaa, ettei Suomen turvallisuustilanne ole viime aikoina muuttunut huonommaksi.

– Suomi on edelleen kansainvälisesti arvioituna ja eurooppalaisessakin tarkastelussa erittäin turvallinen maa.

Salmi esiintyi maanantaina Finlandia-talolla turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, jolla pohjustettiin torstaina julkistettavaa sisäisen turvallisuuden selontekoa.

Salmen mukaan ministeriö- ja virkamiesrajat ylittävä selonteko on hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta turvallisuusajattelusta, jossa Suomi on erityisen hyvä.

– Väitän, että suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu voisi olla varsin hyvä vientituote sekä EU-alueelle että laajemminkin. Suomen viranomaisilla on kyky tehdä töitä yhdessä näissä erittäin vaikeissa ja monipolvisissa kysymyksissä, Salmi sanoo.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ottaa kehut vastaan tyytyväisenä, vaikka toteaakin mallin hankalasti kaupallistettavaksi.

– Maailmalla ollaan kiinnostuneita työstämme väkivaltaisen ekstremismin ja radikalismin estämiseksi. Viranomaiset ovat tehneet hyvää yhteistyötä muun muassa seurakuntien kanssa.

Suojelupoliisi on arvioinut Suomessa olevan reilut 300 henkilöä, joilla on kytköksiä terrorismiin.

– Supon arvion mukaan on hyvin matala riski sille, että Suomessa tehtäisiin järjestelmällinen, suunniteltu terrori-isku, mutta sitä ei voida sulkea pois. Hieman korkeampi riski on yksittäiselle terroriteolle, Orpo toteaa.