Kanta-Häme

Luova ala elää sopimuksista, ei laeista

Ennen tehtiin tavaraa. Nyt tuotetaan muotoja, konsepteja ja moneen mukautuvia sisältöjä – kaikenlaista aineetonta.

Siksi yhä tärkeämmäksi tulevat myös aineettomat oikeudet, esimerkiksi tekijänoikeudet ja lisenssit.

Laki laahaa kuitenkin tekniikan, tekijöiden ja käyttäjien perässä. Tästä eräänä osoituksena on eduskunnan parhaillaan käsittelemä Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite. Se vaatii esimerkiksi enemmän vapautta sisältöjen käyttöön ja tekijänoikeuksien valvonnan siirtämistä viranomaisille.

Aloitteesta on käyty julkisesti kovaa kiistelyä. Tämä taas kuvastaa sitä, että aineettomat oikeudet ovat kamppailua eri tahojen, siis sisällön tekijöiden, oikeudenomistajien, käyttäjien ja eri eturyhmien välillä.

Koska laki on löysä, kaikki perustuu sopimuksiin.

Niiden tekemiseen taas on erikoistunut Iittalassa asuva lakimies Suvi Lamminpää.

Sopimus heti aluksi

Lamminpää avasi hiljan aineettomiin oikeuksiin, tekijänoikeuksiin ja luovaan alaan keskittyvän lakitoimiston Hämeenlinnan keskustassa. Toimisto sijaitsee Wetterhoffin talossa Palokunnankadulla.

Uusi lakitoimisto syntyi itse asiassa tutkimustyön sivutuotteena, kun Lamminpää huomasi, että tällaisille juristipalveluille on kysyntää.

Hän on käsitellyt aineettomia oikeuksia jo opiskellessaan oikeustiedettä Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Parhaillaan hän työstää aiheesta väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Tämän kaiken tutkimustyön tuella Lamminpää kannustaa sopimaan oikeuksista ennakkoon.

– Jo siinä vaiheessa, kun ruvetaan tekemään, olisi järkevää keskustella, rakentaa luottamusta ja miettiä oikeuksia, hän sanoo.

Lakimies tarkoittaa sitä, että aineettomista oikeuksista on syytä sopia jo siinä vaiheessa, kun uusi sisältö, tuote tai konsepti on vasta kehitteillä.

Yleisempää on ollut se, että sopimukset kirjoitetaan vasta kaiken ollessa jo valmista tai että kiistat ratkaistaan tuomioistuimessa.

– Usein toimijat alkavat keskustella vasta, kun toiminta on lähtenyt käyntiin ja siitä tulee voittoa tai tappiota. Sitten keskustelu on paljon vaikeampaa, kun toimijoilla on jo vahvoja intressejä esimerkiksi siitä, miten tuotot jaetaan, kuka keksi mitäkin ja kuka saa käyttää mitäkin, Lamminpää kuvailee.

Vahvin haalii oikeudet

Otetaan esimerkki, eli freelancerina työskentelevä sarjakuvapiirtäjä. Tämä tekee julkaisusopimuksen kustantajan kanssa ja myy tälle julkaisuoikeudet.

Sarjakuvan tultua julki eräässä makeisyhtiössä innostutaan sarjakuvan Martti Majava -nimisestä hahmosta. Otus halutaan ehdottomasti karkkipussin kylkeen.

Samaan aikaan peliyhtiössä on kehitteillä peli, jossa Martti seikkailee. Sarjakuvasta halutaan myös käsikirjoittaa elokuva ja joku haluaa kääntää sen norjaksi.

Sitten aletaan käydä neuvottelua, ketkä sisältöä pääsevät käyttämään, ketkä siihen liittyvistä oheistuotteista pääsevät hyötymään, kenellä on tekijänoikeudet mihinkin ja kuka saa rekisteröidä lisenssejä.

Aineettomat oikeudet kahmivat ne, joilla on parhaat neuvotteluasemat, siis parhaat argumentit ja voimakkain ääni.

Esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksissä hyvin vahvassa asemassa ovat tekijänoikeusjärjestöt, mitä Kilpailu- ja kuluttajavirasto äskettäin moitti.

Neuvotteluasemiaan voi kuitenkin parantaa laatimalla yksiselitteiset paperit ja sopimukset, ja säilyttämällä ne.

Jopa yksittäinen freelancer pärjää isoja vastaan, jos hänellä on tarjota kaikista oikeuksistaan mustaa valkoisella. (HäSa)

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic