Luteiden määrät kasvavat tasaisesti Kanta-Hämeessä - Ihmisen verestä elävät loiset ovat vaikeita hävittää
Mitä enemmän suomalaiset matkustavat, sitä enemmän he tuovat matkatavaroiden mukana luteita. Reilun kymmenen vuoden aikana luteiden määrä on moninkertaistunut Suomessa.
Tuholaistorjuja Mika Salmi Hämeenlinnan Tuholaistorjunnasta sanoo, että eniten loisien määrä kasvaa suurissa yliopistokaupungeissa. Hämeenlinnan ympäristössä Salmi tekee ludetorjuntoja noin 30-40 vuodessa. Torakoita Salmi hävittää 5-10 kertaa vuodessa ja joskus torjutaan myös vaarattomia sokeritoukkia.
– Hankalin tilanne on sellaisissa paikoissa, joissa lude pääsee leviämään rakenteissa. Esimerkiksi kerrostalot ja laitokset ovat vaikeita. Helpointa ludetorjunta on tehdä pienessä omakotitalossa, jossa asuu pari ihmistä, Salmi kertoo.
Lude viihtyy ihmisen lähellä, sillä se syö ihmisten verta, jota se tarvitsee myös lisääntyäkseen.
– Ihmiset tietävät loisista nykyisin enemmän, mutta ovat silti tarkkoja siitä, ettei minun autossani ole esimerkiksi tuholaistorjunnasta kertovia tarroja, Mika Salmi huomauttaa.
Hävittäminen vaikeaa
Lutikkaa eli seinäludetta voi yrittää hävittää itsekin, mutta se vaatii sitkeyttä ja tarkkuutta. Lude on nimittäin niin sitkeä otus, että huolellinenkaan hävittäminen ei takaa jokaisen ötökän hävinneen rakenteista.
Luteita on ollut Suomessa aina. 1950-luvulle asti ne olivat suuri ongelma, mutta loiset saatiin hävitettyä tehokkailla torjunta-aineilla. Vielä 1970-luvulla luteita tuhottiin esimerkiksi DDT:llä, mutta osa luteista selvisi kovistakin myrkyistä. Samat myrkyt eivät enää tehoa luteiden uusiin kantoihin. Niiden määrä kääntyikin taas nousuun 1990-luvulla.
– Nykyisin käytetään aineita, jotka ovat ihmisystävällisiä, mutta eivät tehoa luteisiin. Tavallisesti torjunta joudutaan tekemään ainakin kolme kertaa kahden viikon välein, sillä torjunta-aineet eivät tehoa luteisiin niiden toukkavaiheessa, joka kestää yhdestä kolmeen viikkoa. Jos luteista yritetään päästä kokonaan eroon, on ne hävitettävä vaihe vaiheelta, Mika Salmi sanoo.
Jos tilanne näyttää erityisen pahalta, voidaan torjunta joutua tekemään viisikin kertaa.
Viihtyy sängyn vieressä
Lude on ihmisen loinen, johon on vaikea suhtautua välinpitämättömästi. Niitä ei näe paljaalla silmällä ja ne liikkuvat yleensä öisin makuuhuoneessa, sillä ne syövät ihmisen verta.
Lude viihtyy tavallisesti parin metrin päässä sängystä ja se lisääntyy nopeasti. Ludenaaras voi elää puolitoista vuotta ja saada elämänsä aikana jopa 500 munaa.
Joku sanoo tunnistavansa luteen sen hajusta, toinen taas onnistuu näkemään luteen ulosteet. Lude paljastuu yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa ihollaan punaisia pureman jälkiä.
– Ulosteita on vaikea nähdä. Jo niitä on paljon, näkee mustia pisteitä sängyn pohjassa. Sänkyyn kannattaa kiinnittää huomiota myös matkoilla ja vaihtaa hotellissa heti huonetta, jos näkee pisteitä, Mika Salmi neuvoo.
Ludetta on vaikea hävittää kotikonstein. Salmi neuvoo, että päällä olevat vaatteet ja vuodevaatteet voi pestä 60 asteessa tai laittaa ne 55 asteeseen lämmitettyyn saunaan muutamaksi tunniksi. Työn voi vielä täydentää laittamalla tekstiilit ainakin tunnin ajaksi kuivausrumpuun.
Matkatavarat on syytä saunottaa heti reissun jälkeen. Myös avaamattoman matkalaukun on syytä olla 70-90-asteisessa saunassa pari tuntia. Tekstiilien alle on hyvä levittää suoja tai jätesäkki, etteivät vaatteista tippuvat luteet pääse livistämään talon rakenteisiin.
– Tekstiilit on syytä levittää mahdollisimman ilmavasti ohuisiin kerroksiin. Paksuissa pinkoissa ei lämpökäsittelystä ole mitään hyötyä, Salmi neuvoo
Luteiden suhteen on syytä olla tarkkana, jos ostaa kotiin vaikkapa erilaisia kierrätyshuonekaluja. Tuholaistorjunnassa käytettävät aineet eivät ole vaarallisia asukkaille, vaan nämä voivat elää kotona, vaikka siellä olisikin käytetty vähän aikaa sitten torjunta-aineita. HäSa
