Kanta-Häme Riihimäki

Luurataa eli Riihimäki–Pietari-yhteyttä tehtiin 150 vuotta sitten hätäaputöinä kulkutautien kera – Tänä iltana asema valaistaan juhlavuoden kunniaksi

Synkimmillään työvoimasta oli sairaana lähes neljäsosa.
Tältä Riihimäen rautatieasema ja asemalaituri näyttivät vuonna 1926. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo
Tältä Riihimäen rautatieasema ja asemalaituri näyttivät vuonna 1926. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Riihimäen rautatieasema loistaa tänä syksynä väreissä juhlavuoden kunniaksi, kun Riihimäki–Pietari-rata täyttää tänä vuonna 150 vuotta.

Riihimäen kaupunki juhlistaa historiallista tapahtumaa valaisemalla Riihimäen asemarakennuksen tehostevärein.

Värikäs on myös Nälkä- ja Luuratanakin tunnetun Pietari-radan historia.

– Maan ensimmäinen kokopitkä ratayhteys päätettiin rakentaa Helsinki-Hämeenlinna-radan jatkeeksi, sillä toiveissa oli vauhdittaa Suomen ulkomaankauppaa, kertoo Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin tiedotteessa.

Riesana kulkutaudit

Riihimäeltä Pietariin kulkevan radan rakentamisen aloitettiin keisari Aleksanteri II:n määräyksellä joulukuussa 1867.

Urakka ei ollut helppo, sillä nälkävuodet kurittivat Suomea vuosina 1866–1868. Senaatti joutui keskeyttämään Helsinki-Pietari-ratahankkeen, sillä rautatielaina ei myynyt ja paloviinavero tuotti heikosti.

Rataa alettiin toteuttaa hätäaputöinä, johon määrättiin työttömiä. Apua saadakseen oli kyettävä tekemään työtä. Rataa rakennettiin käsin ja hevosvoimin

Nälän heikentämiä radanrakentajia vaivasivat erilaiset kulkutaudit, esimerkiksi lavantauti ja pilkkukuume. Moni myös kuoli ylensyöntiin pitkän nälässä kituuttamisen jälkeen.

Synkimmillään työvoimasta oli sairaana lähes neljäsosa.

– Enimmillään radalla työskenteli yli 11 000 työntekijää, vuoden 1868 lokakuussa. Kesäisin työntekijöitä kaivattiin huomattavasti enemmän kuin talvisin. Talvisin ratatyömaiden viereiset talot majoittivat rakentajia. Kesäisin he nukkuivat ulkorakennuksissa, kertoo Nummelin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Riihimäen rautatiasema kuvattuna 1900-luvun alussa. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo

Töitä myös naisille ja lapsille

Töihin saapuivat usein kokonaiset perhekunnat, mutta kaikkia ei huolittu rakennustehtäviin.

Tekemistä keksittiin myös naisille ja lapsille, jotka esimerkiksi rakensivat luonnonkivistä suoja-aidan Uudenkylän (nyk. Lahti) ja Kausalan (nyk. Kymenlaakso) välille.

Aidoilla suojattiin radan varren kasvillisuutta höyryvetureista sinkoavilta kipinöiltä. Niillä estettiin myös metsässä laiduntavaa karjaa jäämästä junan alle.

Urakassa kuolleille puolestaan rakennettiin omia hautausmaita, sillä kunnat eivät halunneet heitä omille hautapaikoilleen.

Rata avattiin osissa

Kun rautatie kahden ja puolen vuoden rakennustyön jälkeen valmistui, sen kustannukset jäivät kaksi miljoonaa markkaa alhaisemmiksi kuin alun perin oli arvioitu.

Rataa avattiin liikenteelle yksi osa kerrallaan: ensin Riihimäki–Lahti, sitten Viipuri–Pietari ja lopulta koko yhteys.

Koko rata saatiin matkustajien käyttöön keisarin nimipäivänä 11.9.1870. Tästä merkkipäivästä on peruja myös vuosittain juhlittava Riihimäki-päivä.

Rakennuksen kaupungin puoleinen julkisivu saa syksyn väreissä hehkuvan valaistuksen.

Valot syttyvät asemalla Riihimäki-päivänä 11. syyskuuta kello 20 ja ne valaisevat asemaa pimeän ajan aina aamuun kello 6 asti.

Asemarakennuksen julkisivu loistaa syyskuun loppuun asti.

Riihimäen kaupunginmuseossa puolestaan on avoinna (30.12. asti) Saavumme Riihimäelle -näyttely. Valokuvanäyttelyssä on esillä otoksia Riihimäen rautatieasemista. HäSa

Riihimäen juna-asema

Ensimmäinen asema Riihimäelle rakennettiin vuonna 1868.

Pietari-rata avattiin matkustajille keisarin nimipäivänä 11.9.1870

Pietarin-radan avaamisen myötä Riihimäki kasvoi nopeasti ja asemarakennusta jouduttiin laajentamaan moneen kertaan.

Vuonna 1935 avattiin arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asema.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic