Kanta-Häme

Luvassa erilainen pääsiäisteos

– Kirkon penkki ei tällä kertaa tunnu kovalta. Tunti hurahtaa siivillä. Näin lupaa kuoronjohtaja, kanttori Ismo Savimäki.

Puheena on brittisäveltäjän Karl Jenkinsin teos Stabat Mater, joka esitetään Hämeenlinnan kirkossa palmusunnuntaina 13.4.

Suomen kantaesityksessä on mukana yli satapäinen soittajien ja laulajien joukko Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kuoroista, Sibelius-opistosta ja Vanajaveden opiston ryhmänä harjoittelevasta Piacere-lauluyhtyeestä.

Jenkins on tullut ympäri maailmaa tunnetuksi muun muassa Adiemus-hiteistään, joissa hän yhdistää länsimaista klassista musiikkia, etnisiä vaikutteita sekä lauluäänen monia mahdollisuuksia.

Savimäki ihastui teokseen, kun sitä muutama vuosi sitten ehdotettiin hänelle ohjelmistoon.

– Tämä on tuore tapaus pääsiäisajan musiikkitarjontaan. Se istuu klassiseen kaavaan mutta on samalla myös nykyaikaa ja sopivan eksoottinen, hän sanoo.

Ohjeita suoraan …säveltäjältä

Hämeenlinnalaisilla on kantaesitystä valmisteltaessa suora yhteys säveltäjä Karl Jenkinsiin. Teoksen alttosolisti Säde Bartling kuuluu nimittäin monivuotisen Adiemus-projektin suomalaiseen lauluyhtyeeseen.

Lisäksi Bartling sekä Piacere-yhtyeen johtaja Taina-Maaria Rautasuo työskentelivät Jenkinsin kanssa Stabat Materin ensilevytyksessä, jonka Liverpoolin filharmoninen orkesteri ja suomalainen Emo Ensemble tekivät 2008.

– Jenkins valvoo esitystämme ja haluaa siitä jälkeenpäin raportin, Rautasuo kertoo.

Valvominen on tässä yhteydessä kuitenkin pelkästään positiivinen ilmaus. Bartling on muun muassa kysellyt tulkintaohjeita muutamiin etnisiä sävyjä sisältäviin sooloihin.

– Antakaa palaa, oli säveltäjän vastaus, Rautasuo sanoo.

Bartlingin lisäksi laulusolistina esiintyy sopraano Pia Freund.

Eksoottiset rummut …Tampereelta

Stabat Materin teksti puhuu Marian surusta poikansa ristin äärellä. Jenkinsin teoksessa englannin ja latinan kielellä laulettua perustarinaa on laajennettu kuudella ikivanhalla tekstillä, jotka lauletaan aramean, kreikan, heprean ja latinan kielillä.

– Näin on syvennetty universaalia surun kuvausta, Rautasuo sanoo.

Kuulijalle kielten ja musiikillisten vaikutteiden sekoitus tarjoaa ripauksen eksotiikkaa muuten melko melodiseen ja populäärejäkin sävyjä sisältävään teokseen.

Samaa asiaa ajavat kansanomaiset soittimet, joilla on rikastettu modernin sinfoniaorkesterin äänimaailmaa.

Kapellimestari Vesa Kankainen ei ole edes nähnyt kaikkia partituurissa mainittuja instrumentteja. Onneksi yksi Sibelius-opiston entisistä oppilaista opiskelee Tampereen konservatoriossa ja saa sieltä lainaksi tarvittavia lyömäsoittimia.

Orkesterin rungon muodostaa Hämeenlinnan Sibelius-opiston kamariorkesteri. Täydennysvoimia on saatu mm. opiston opettajista sekä ulkopuolisista ammattimuusikoista.

Kankainen sanoo mieltyneensä teokseen kerta kerralta enemmän.

– Tässä on voimakkaita elämyksiä ja voimakkaita rytmisiä osia sekä toisaalta rauhoittavia ja kauniita melodioita, hän sanoo. (HäSa)

Karl Jenkins: Stabat Mater. Hämeenlinnan kirkossa 13.4. kello 19.