Kanta-Häme

LVM: Ratalinjaus ratkeaa jo ensi viikolla alkavissa neuvotteluissa – Kenakkala: Maakuntakaavaa ei muuteta

Suomi-rata-neuvotteluryhmää vetävä Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä: Periaatteellinen ratkaisu asiasta pyritään tekemään ennen osakassopimuksia.
Suomi-radan tulevaisuudesta alkaa ensi tiistaina neuvotella peräti 13 kuntaa ja neljä muuta tahoa. Kuva: Esko Tuovinen
Suomi-radan tulevaisuudesta alkaa ensi tiistaina neuvotella peräti 13 kuntaa ja neljä muuta tahoa. Kuva: Esko Tuovinen

Suomi-radan tuleva ratalinjaus on tarkoitus ratkaista käytännössä jo tiistaina alkavissa hankeyhtiöneuvotteluissa, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).

– Tavoitteena on, että asia on periaatteellisella tasolla ratkaistu ennen kuin osakassopimus allekirjoitetaan, sanoo Suomi-rata-neuvotteluryhmää vetävä johtaja Sanna Ruuskanen LVM:stä.

Kyse on siitä, sijoitetaanko Tampereen ja Helsingin välinen nopeampi yhteys nykyiseen pääratakäytävään vai rakennetaanko Tampereen ja Helsinki-Vantaan lentokentän välille uusi suora oikorata, joka ohittaisi Hämeenlinnan ja Riihimäen.

– Täsmällinen ratalinjaus muodostuu luonnollisesti vasta suunnitteluprosessin edetessä, Ruuskanen huomauttaa.

Asia käsitellään ja linjaus hyväksytään vielä myöhemmin valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja eduskunnassa.

Lohjakin neuvottelemassa pääradasta

Suomi-rata-hankeyhtiön neuvotteluihin osallistuvat Helsinki, Hämeenlinna, Janakkala, Jyväskylä, Lahti, Lohja, Oulu, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Vaasa, Vantaa sekä valtiovarainministeriö, Väylävirasto, valtion lentoasemayhtiö Finavia ja Helsingin seudun liikenne (HSL).

Kokoonpano on laaja, ja ihmetystä herättää esimerkiksi Lohjan mukanaolo. Jostain syystä Lohja ilmoittautui mukaan sekä Turun tunnin junan että Suomi-radan neuvotteluryhmiin.

LVM:n Ruuskasen mukaan ministeriö päätti ottaa mukaan kaikki halukkaat kunnat.

– Näin voidaan varmistaa, että valmistelu on perusteellista ja avointa.

Valmista vuoden loppuun mennessä

Hämeenlinnaa neuvotteluissa edustava kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kertoo tuovansa esiin senkin, ettei Kanta-Häme suostu muuttamaan maakuntakaavaa kantahämäläisille epäedullisen ratalinjauksen mahdollistamiseksi.

LVM:n syyskuisen tiedotteen perusteella ministeriö päinvastoin olettaa, että Hämeen maakuntakaavaa muutetaan, jos hankeyhtiössä päädytään Tampereen ja Helsinki-Vantaan väliseen uuteen ratakäytävään.

Neuvotteluporukan suureen kokoon löytyy Kenakkalan mielestä ymmärrettävä syy.

– Ministeriökin haluaa varmaan lisää maksajia. Suunnittelukustannukset ovat käsittääkseni aika paljon suuremmat kuin mitä sillä pienemmällä porukalla alun perin ajateltiin.

Lohjan mukanaolo on tosin Kenakkalallekin kysymysmerkki.

Neuvotteluille ei ole asetettu tarkkaa takarajaa, mutta LVM:n mukaan tavoitteena on saada ne päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluihin osallistuvat Espoo, Helsinki, Lohja, Salo, Turku, Vihti sekä valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Helsingin seudun liikenne (HSL).

Espoon rata ohittamassa pääradan

Kuten Hämeen Sanomat jo keväällä ennakoi, toteutustaan odottava pääradan Helsinki–Riihimäki-välin kakkosvaihe näyttää nyt jäävän Espoon kaupunkiradan jalkoihin. Turun tunnin junaan kuuluvan Espoon kaupunkiradan rahoituksesta päätetään Turun tunnin juna -kokonaisuuden ulkopuolella, Helsingin seutua koskevissa MAL-neuvotteluissa.

Kyse on kirvelevästä takaiskusta pääradan puolustajille.

– Pasila–Riihimäki-hankkeen kakkosvaihe olisi koko Suomen raideliikenteen kannalta vaikuttavampi ja tärkeämpi hanke kuin Espoon kaupunkirata, joka ei palvele muuta Suomea yhtä hyvin, kiteyttää kansanedustaja Mirka Soinikoski (vihr.).

– Silti Espoon kaupunkirataa on nyt rummutettu koko ajan ja aivan joka paikassa. Kaikki Turun tunnin junaan liittyvä nousee esiin milloin missäkin yhteydessä. Vahvaa lobbaamista vaikuttaa taustalla olevan, hän harmittelee.

”Lykkäys tuli vähän yllättäen”

Hämeenlinnalainen Soinikoski istuu sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa että liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarisessa ohjausryhmässä.

Hallitus lykkäsi hiljattain 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluaikataulua vuodella eteenpäin. Nyt suunnitelman luvataan valmistuvan keväällä 2021. EU:n seuraava rahoituskausi ja pääratalaisten himoitsemien Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahojen jako on silloin jo täydessä käynnissä.

– Tämä lykkäys tuli vähän yllättäen, mutta toisaalta ensi kesä on jo aika lähellä, Soinikoski toteaa.

EU-rahoitus vaatii myös valtion sitovaa rahoituspäätöstä hankkeen toteuttamisesta. HÄSA