Kanta-Häme

Lyhyt ehkä, mutta jää mieleen kutittamaan

– Aina kun palaan kirjoittamaan novelleja, tuntuu, että tulen kotiin, sanoo kirjailija Jyrki Vainonen.

– Novellistiikka on tilanteen taidetta. Novelli sisältää kokonaisen maailman, vaikkei sitä kokonaisena esitäkään. Sen voi lukiessa täydentää kokonaiseksi itse, hän innostuu.

Tamperelainen Vainonen ja alkuvuodesta hämeenlinnalaistunut kirjailija Maritta Lintunen esiintyivät perjantaisessa Kirjojen yössä kahdessakin novellitapahtumassa, kirjaston paneelissa ja Verkatehtaan Prosak-klubilla.

Molemmat tapahtumat kuuluivat Nuoren voiman liiton valtakunnalliseen Novelli palaa! -teemavuoteen. Viime lokakuussa alkanut ponnistus alkaa hiljalleen olla lopuillaan.

Tarkoituksena on antaa novellillekin ”koti” eli nostaa sen asemaa ja arvostusta. Miksi novelli koetaan Suomessa vaikeaksi? Miksi sitä pidetään jopa heikompiarvoisena kuin romaania?

– Olen itsekin törmännyt tähän. Jos kustantajalle sanoo kirjoittavansa romaania, saa pääntaputuksen, mutta novellikokoelmauutisesta yleensä ei, Vainonen hymähtää.

Lehdet hylkäsivät …tarinat

Mutta niin, miksi novellit ovat Suomessa ajautuneet sivuun? Perinteissäkin löytyy. Esimerkiksi Maria Jotuni ja Juhani Aho tunnetaan muun tuotantonsa ohella novelleistaan.

– Syrjään jääminen tuntuu olevan novellien ikuinen ongelma Suomessa: kustantajat eivät suosi niitä, eivätkä ne tunnu olevan tuttuja lukijoille, pohtii koordinaattori Janette Hannukainen Nuoren voiman liitosta.

– Novellit jäivät kehityksestä jälkeen muun muassa siksi, että niitä lakattiin julkaisemasta lehdissä.

Edellinen lyhytproosan aalto koettiin 1980-luvulla, kun Rosa Liksom julkaisi ensimmäiset teoksensa. Hannukainen toivoo, että teemavuosi auttaisi novellia nousemaan tasaveroiseksi romaanien ja lyriikan rinnalle.

Novelleilla on paljonkin omaa ja erityistä, kuten omanlaisensa liikkumavara.

– Novelli jää kaihertamaan mieltä, koska loppu voi jäädä avoimeksi. Toivottavasti lukijat löytävät novellit ja alkavat jopa vaatia niitä.

Tarina löytää …oman muotonsa

Sekä Maritta Lintunen että Jyrki Vainonen ovat kirjoittaneet sekä pitkää että lyhyttä proosaa. Lintunen on myös lyyrikko.

Vainonen tutkailee etenkin maailman outouksia ja surrealistisia piirteitä, kun taas Lintunen muun muassa törmäyttää erilaisia (arki)todellisuuksia.

– Kuten Jyrkistä, minustakin novellien kirjoittaminen tuntui kotiintulolta, Lintunen kertoo.

– Hyvä novelli on zoomaus keskelle isompaa tarinaa. Lukija näkee menneeseen ja tulevaan, vaikkei niitä kuvata. Novellissa asioita pystyy jättämään sanomatta, mutta silti ne käyvät ilmi, Lintunen pohtii.

– Aihe määrää muodon. Vuosien aikana minussa on onneksi herkistynyt vaisto siitä, johtaako idea novelliin vai romaanimuotoon.

Vainoselta julkaistaan ensi vuonna uusi novellikokoelma. Hän pitää siitä, että monet lukijat mieltävät hänet juuri novellistiksi.

– Tuntuu hyvältä, jos otsassani on novellistin leima. En miellä itseäni romaanikirjailijaksi. Esimerkiksi Mykkä jumala alkoi novellina, mutta tarina paisui romaaniksi. Tarina ehdottaa aina itse, mikä siitä tulee.

Taloudellisuus …kiehtoo

Jyrki Vainonen jaottelee kirjailijat niin, että romaanikirjailijat ovat ryöpyttäjiä ja novellistit pihtareita. Vertailussa piilee totuudensiemen.

Sekä Vainosta että Lintusta kiehtoo novellin vaatima taloudellisuus. Kuvailu ei voi rönsytä samalla tavalla kuin romaanimittaisessa tarinassa.

Perjantaisessa Prosak-klubissa Vainonen lukee katkelman novellistaan Puutarha, joka kuuluu vuonna 2007 ilmestyneeseen Lasin läpi -kokoelmaan. Lintunen puolestaan tarjoilee hedonistisen Teron maailmankuvaa novellistaan Naapurukset kokoelmasta Ovisilmä (2006).

Molemmat lukunäytteet jäävät vajaiksi tai kesken. Tekee mieli kiemurrella ja murista. Mitä sitten tapahtuu, mitä sitten tapahtuu? Kertokaa! Prosak-klubi toimii toisin sanoen erinomaisesti aikuisten kirjavinkkauksena.

Lintunen ja Vainonen myös listaavat juontajan, kirjallisuuden läänintaiteilijan Päivi Haanpään, pyynnöstä, keiden novellit heitä itseään ovat puhutelleet.

Lintunen nostaa muiden muassa Joni Skiftesvikin, Kaherine Mansfieldin ja John Steinbeckin. Vainosen listalla ovat Roald Dahl, Marja-Liisa Vartio ja Franz Kafka. (HäSa)