fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Näin Lyseon arki alkoi koululle räätälöidyssä talossa: Oppilaiden vireyttä ruokitaan älyvalaistuksella ja luokissa on seinät

Käyttäjät ovat päässeet osallistumaan tilojen suunnitteluun koko prosessin ajan, rehtori Pasi Seila kiittelee.
Verkatehtaan tiloja on otettu luovasti koulun käyttöön. Teatterin aula toimii päivisin ruokalana. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Lyseon koulu aloitti maanantaina arjen uusissa tiloissa Verkatehtaalla.

Koulun piti muuttaa jo aikaisemmin, mutta käyttöönottoa siirrettiin jotta tilat saatiin viimeisteltyä ja tehtyä vastaanottotarkastus rauhassa.

Läpikotaisin remontoitu ja käyttäjien toiveiden mukaan suunniteltu yläkoulu sai aamupäivän ensimmäisten oppituntien jälkeen oppilailta pääosin hyviä arvioita: ”OK, hyvä, ihana, mukava, ihan kiva”, kuuluivat vastaukset eri luokissa esitettyyn kysymykseen, miltä koulu vaikuttaa.

– Ihan hirveä, murahti eräs oppilas pakollisen soraäänen.

Kommentti saattoi tosin johtua syyslomanjälkeistä maanantaiaamua sulostuttaneesta kemian oppitunnista.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Panu Villasen opettamalla biologian tunnilla aiheena olivat kasvit, joita oppilaat olivat keränneet. Opetusluuranko on uusi ja muovia. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Nykyaikaista tekniikkaa Lyseolta löytyy niin rakenteista kuin välineistä. Luokissa on älyvalaistus, joka muuttuu päivän mittaan.

– Aamuisin ja lounaan jälkeen valaistus on sinertävä, ja päivän mittaan valo pehmenee. Valaistuksen on tarkoitus pitää oppilaiden vireystila hyvänä, rehtori Pasi Seila kertoo.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Kovien materiaalien eli teknisen työn tilassa on 3d-tulostimiai ja muita laitteita, joista olisi ammattilainenkin kateellinen rehtori Pasi Seila esittelee. Kuva: Riku Hasari / HäSa
Kovien materiaalien eli teknisen työn tilassa on 3d-tulostimia ja muita laitteita, joista olisi ammattilainenkin kateellinen, rehtori Pasi Seila esittelee. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Varsinkin teknisen työn eli kovien materiaalien tilojen välineistö on vaikuttava. Varustelussa ei ole unohdettu perinteisiä höyläpenkkejä, mutta oppilailla on käytettävissään myös 3D-printtereitä, laserleikkuri, tietokoneohjattu sorvi sekä muita moderneja puun ja metallin työstökoneita.

Laitteisto on vaatinut kouluttautumista myös opettajilta.

– Täällä tekee pellistä vaikka pienen aluksen, rehtori kehaisee.

Seilan mukaan pyrkimyksenä on saada niin tekniset tilat kuin muitakin koulun tiloja ja laitteita yhteiskäyttöön.

– Me tarvitsemme tiloja arkisin kello 8-15, joten vajaakäytöllähän nämä laitteet ovat. Laitteita voisivat käyttää esimerkiksi Aimokoulu, kansalaisopisto ja muut toimijat.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Koulun seinältä löytyy tietenkin Sibeliuksen muotokuva. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Yhteiskäyttö on ollut perusajatuksena koko koulun suunnittelussa. Remontoitujen seinien sisälle ei sijoitettu mitään tiloja, jotka jo löytyvät muualta Verkatehtaalta ja on mahdollista saada koulun käyttöön.

– Meillä ei ole juhlasalia tai ruokasalia. Sibelius-opistolta saamme käyttöön esimerkiksi tanssisalin ja opiston työntekijät toimivat musiikinopettajinamme, vastaavasti Sibelius-opisto voi käyttää luokkatilojamme, Seila kertoo.

Yhteistyötä suunnitellaan myös teatterin kanssa esimerkiksi äidinkielen opetuksessa ja ilmaisutaidossa.

Kotitalousluokkaan ei hankittu uusinta tekniikkaa, vaan tyydyttiin induktioliesien sijaan tavallisiin keraamisiin liesiin.

– Halusimme perustasoisen keittiön, joka on useimmilla oppilailla kotona, kotitalouden lehtori Jaana Kallioniemi perustelee.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Oppilaanohjaaja Johanna Lindström ja rehtori Pasi Seila ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Koulu suunniteltiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Pasi Seila kertoo, että opettajat ovat saaneet vaikuttaa tilaratkaisuihin merkittävästi.

– Vielä on tutustumis- ja kokeilujakso meneillään, mutta kyllä tämä (koulu) on monelta osin ylittänyt odotukset. Opettajat ovat olleet mukana hankesuunnitelmasta lähtien.

Vanhana teollisuusrakennuksena kiinteistössä on vain vähän kantavia väliseiniä, joten opetustiloja on pystytty muokkaamaan monipuolisesti halutulla tavalla. Luokkaratkaisut ovat pääosin perinteisiä, eli ne on erotettu toisistaan väliseinillä. Yksittäisiä luokkia pystyy muokkaamaan myös liikuteltavilla elementeillä.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Kuva: Riku Hasari / HäSa

Yksi tilankäytön haaste oli Hämeenlinnalle tuttu: pysäköinti.

Polkupyörille on hyvät tilat katettuine telineineen ja mopoillekin löydettiin riittävästi parkkitilaa. Suosittujen mopoautojen ja traktorimönkijöiden pysäköintiin ei ruutuja korttelista kuitenkaan löytynyt.

Nelipyöräiset kulkuneuvot pitää jättää parkkiin keskustaan Lyseon lisärakennuksen pihaan noin kilometrin päähän. Rehtori Seila ei näe asiaa ongelmana. Kulkeminen lisärakennuksen ja Verkatehtaan välillä jatkuu yhä, sillä liikuntasali on keskustassa.

– Olemme tottuneet tähän välimatkaan. Halutessaan oppilaat voivat ostaa pysäköintiaikaa lähempää tai käyttää kiekkopaikkoja.

Lyseo on urbaani koulu, mikä näkyy erityisesti piha-alueilla: tyhjää tilaa ei juuri ole, eikä pelikenttiä löydy.

– Sen sijaan meillä on lähellä elokuvateatteri, teatteri, taidetta ja tapahtumia.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Kengättömässä koulussa lenkkari jätetään eteiseen. Yhdeksäsluokkalainen Juho Tuominen pitää uutta koulua toimivalta, vaikka kenkäralli loskakeleillä hieman epäilyttää. Kuva: Riku Hasari / HäSa
Kengättömässä koulussa lenkkarit jätetään eteiseen. Yhdeksäsluokkalainen Juho Tuominen pitää uutta koulua toimivan tuntuisena, vaikka kenkäralli loskakeleillä hieman epäilyttää. Kuva: Riku Hasari / HäSa

 

Nykymalliin koulu on kengätön.

Ainakin ensimmäisenä päivänä lähes kaikki kengät olivat löytäneet eteisaulassa paikoilleen. Tennareitaan telineeseen välitunnin jälkeen sovitellut 9.-luokkalainen Juho Tuominen piti aulaa hieman ahtaana, mutta koulua komeana.

– Olen ehtinyt vasta kakkoskerrokseen asti, mutta tilat vaikuttavat todella toimivilta. Talvikeleillä sukkien kastuminen aulassa voi vähän ärsyttää.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Koulu on kengätön. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Lyseota käy tällä hetkellä noin 470 oppilasta. Pasi Seilan mukaan ensi vuonna oppilasmäärä nousee todennäköisesti yli viidensadan.

– Meillä on tällä hetkellä todella hyvin tilaa, sillä osa opetuksesta on vielä ainakin parin vuoden ajan Verkatehtaan opistotalossa. Sen remontin alkaessa tulee hieman tiivistämisen tarvetta, mutta mahdumme hyvin. HäSa

 

Oikaisu 25.10.2021 klo 15.55: Uutisen kuvatekstissä oli nimivirhe. Opinto-ohjaajan oikea nimi on Johanna Lindström. Uutisessa oli aluksi kerrottu väärä sukunimi.

Menot