Kanta-Häme

Lyylin perintö palaa Turenkiin

Helsinkiläinen Ari Aalto keksi eläkepäivilleen projektin.

Hänen sisaruksille oli jäänyt suuri määrä vanhoja valokuvia, kirjeitä, asiakirjoja ja lehtileikkeitä äidistään, janakkalalaisesta pitkäaikaisesta kansanedustajasta Lyyli Aallosta (sd.).

Vanhat asiakirjat koottiin Lyyli Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1990 hätäisesti kasaan, ja pahvilaatikot lojuivat vuosia Ari Aallon siskon varastossa.

– Olin päättänyt, että eläkkeellä käyn aineiston läpi, Ari Aalto sanoo.

Lopulta tammikuussa 2016 aikaa alkoi löytyä, ja sopivasti alettiin viettää Janakkalan 150-vuotisjuhlaa. Samalla myös Lyyli Aallon syntymästä tulee pyöreät sata vuotta. Aalto toimitti koko äitinsä kokoelman Työväen arkiston digitoitavaksi, ja samalla hän kokosi äitinsä elämästä näyttelyn, jonka hän lahjoittaa Janakkalan kunnalle. Aineistoa tuli toistakymmentä kansiollista.

– Työväen arkistossa minulle sanottiin, että aineistoa oli kaikkiaan yli puolitoista hyllymetriä, Aalto sanoo.

Näyttely avataan lauantaina 27.8. pidettävissä Elojuhlissa.

Lyyli Aallon elämästä riittäisi aineistoa useampaankin näyttelyyn.

Aalto syntyi Ypäjällä köyhän piian aviottomaksi lapseksi vuonna 1916. Hänen biologinen isänsä ei suostunut tunnustamaan aikanaan isyyttään, ja 1920-luvulla asiasta käytiin jopa oikeutta.

– Äitini oli silloin jo riittävän vanha, hän muisti oikeudenkäynnin. Hänen äitinsä vei hänet mukanaan Humppilan käräjäoikeuteen, jossa hänen isänsä lopulta tunnusti Lyylin lapsekseen, Ari Aalto kertoo.

Käräjäpäätöksen tuomien elatusapumaksujen avulla Lyyli pääsi keskikouluun. 1930-luvulla hän pääsi kirjanpitäjän työhön ja sai myös suoritettua kantakirjastonhoitajan tutkinnon. Hänet valittiin Janakkalaan kunnan kirjanpitäjäksi vuonna 1937, ja siitä virasta hän myös jäi eläkkeelle. Eduskuntavuosiensa aikana Lyyli Aalto oli virkavapaalla.

– Häntä ajoi vääryyden kokemisen tunne. Hän ajoi kehitysvammalakia, epileptikkojen asemaa ja äitiysavustusta.

Lyyli Aalto oli osaltaan ajamassa keskussairaalaa Hämeenlinnaan, mutta kehitysvammalaki oli Ari Aallon mukaan äidin omien muistelmien mukaan tärkein saavutuksensa.

– Kun hän sai kehitysvammalain ajettua läpi, niin se oli hänelle elämäntyön täyttymys, sanoo Ari Aalto.

Toisaalta Aalto sanoo, että sukupuolten välinen tasa-arvotyö on yhä kesken, vaikka hänen äitinsä ajoi sitä jo vuosikymmeniä sitten.

Poliittisella uralla oli myös kääntöpuolensa.

– Äiti ei ollut koskaan kotona, toteaa Ari Aalto.

Kovapäinen nainen lisäksi näytti pettymyksensä kotona, kun asiat eivät Arkadianmäellä menneetkään toivotulla tavalla. Toisaalta Ari Aalto muistaa, miten hänen äitinsä osasi pehmittää viikonloppuvapaille saapumistaan.

Lyyli Aallolla oli tapana ostaa perjantaisin Helsingin Elannosta loput vanhentuvista hedelmistä. Kun hän tuli viikonlopuksi kotiin Janakkalaan, hän teki neljälle lapselleen niistä aina suuren ämpärillisen hedelmäsalaattia.

– Sitä ämpäriä odotettiin aina. Se oli joka perjantain rituaali.

Lyyli Aalto jäi eduskunnasta pois 1979. Vuonna 1986, kun Aalto täytti 70, Suomen Sosialidemokraatti -lehti otsikoi syntymäpäivähaastattelun Janakkalan rautarouva. Nimitys oli Ari Aallon mielestä osuva.

– Äidin tahto oli kuin ratakisko. HäSa

Elojuhlat JanakkalassaElojuhlat pidetään Turengin koulun ja kirjaston välisellä kentällä lauantaina 27.8. kello 11–18.Illalla Turengin liikuntahallissa paikallinen Hot Mess sekä Scandinavian Music Group kello 19 alkaen.Lyyli Aallon näyttely on esillä Turengin koulussa. Lisätietoa janakkala.fi/elojuhlat.