Kanta-Häme

Maahanmuuton kiihdyttäminen paikkaisi Kanta-Hämeen väestökatoa – "Hämeenlinnan seudusta tulee nettohyötyjä"

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ja Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen uskovat, että maahanmuutto luo uutta kasvua ja kääntyy Kanta-Hämeen voitoksi.

Maahanmuuton merkittävä lisääminen on olennainen lääke Kanta-Hämeen väestökatoon ja huoltosuhteen heikkenemiseen, näkee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.).

– En voi ymmärtää, miksemme lähde nyt aktiivisesti kehittämään tätä joka tapauksessa välttämätöntä asiaa. Kohtaanto-ongelma on täyttä totta, meillä on monilla aloilla valtava pula työntekijöistä jo nyt, hän sanoo.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen arvioi, että työperäinen maahanmuutto panee väestötilastot uusiksi ”aivan varmasti”.

– Pidän hyvin todennäköisenä, että Hämeenlinnan seutu tulee olemaan nettohyötyjä, kun työperäinen maahanmuutto lisääntyy.

Eerikäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Tampereen kasvu ja työvoimaimu heijastuvat laajalle alueelle. Liikenneyhteyksien toimiessa ja edelleen parantuessa Kanta-Hämeen vetovoiman voi odottaa kasvavan.

– Hämeenlinnasta on helppo pendelöidä molempiin suuntiin.

Eerikäinen patistaa kantahämäläisiä valmistautumaan maahanmuuton kasvuun paikallisesti.

– Hämeenlinnan ja muiden kuntien pitää olla valmiita ulkomaisen työvoiman ja perheiden tulemiseen. Tämä on iso haaste, joka liittyy kielitaitoon, kouluihin ja muihin palveluihin.

Myös Raution mielestä Hämeenlinnaan pitäisi saada muun muassa kansainvälinen koulu.

Turhat esteet ja hidasteet poistettava

Rautio vaatii, että maan hallitus poistaa ensi tilassa työvoiman saatavuusharkinnan ja nopeuttaa maahanmuuttobyrokratiaa.

– Saatavuusharkinnan säilyttämiselle ei löydy mitään perusteita, paitsi epätoivoinen halu ripustautua viime vuosituhannelle.

Rautio ei pelkää, että maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste jäisi pysyvästi heikoksi. Silloin maahanmuuton lisääminen päinvastoin heikentäisi entisestään taloudellista huoltosuhdetta.

– Työllistyminen on tehtävä mahdolliseksi ja helpoksi. Työ ei vähene tekemällä, vaan työ tuo lisää työtä. Närpiö on tästä hyvä esimerkki. Siellä on paljon maahanmuuttajia ja matala työttömyysaste, hän perustelee.

– Emmekä me voi vain valita, keitä tänne tulee. Ei tämä Suomi nyt niin vetovoimainen ole.

Kauppakamarin Eerikäisen mielestä työperäinen maahanmuutto on erotettava humanitaarisesta maahanmuutosta.

– Työvoimapula lisääntyy kaikkialla Euroopassa syntyvyyden laskiessa. Jos Suomeen haetaan systemaattisesti työvoimaa ulkomailta, katselisin ennen kaikkea Aasian suuntaan ja Venäjälle.

Ennuste luo kielteisiä mielikuvia

Tilastokeskuksen maanantaina julkistettu väestöennuste antaa karun kuvan Kanta-Hämeen tulevasta väestökehityksestä. Se on kuitenkin vain muutaman viime vuoden lukuihin perustuva kaavamainen ”viivoitinanalyysi”.

Rautio ja Eerikäinen harmittelevat, että vanhoista tilanteista kumpuaviin ennusteisiin vedotaan sitkeästi eri yhteyksissä.

– Se on erittäin ikävää. Tilastokeskuksen ennuste lähtee siitä, että kaikki jatkuu ennallaan. Todellisuudessa trendit ja syklit vaihtuvat, ja 20 vuodessa tapahtuu isoja muutoksia, joista emme vielä edes tiedä, Eerikäinen toteaa.

Rautio huomauttaa, että Tilastokeskuksen väestöennusteen luoma synkkä mielikuva voi heijastua kielteisesti sekä yritysten että julkisiin investointeihin ja vaikuttaa myös yksityisten ihmisten ratkaisuihin.

– Meidän pitäisi Suomessa laajemminkin ymmärtää, mikä on historiatiedon arvo ja mikä ennustetta. HÄSA