Kanta-Häme

Maahanmuuttajilla oppimisen polku

 

Hämeenlinnassa tehdään valtavasti työtä koulutuksen osalta, jotta maahanmuuttajat voivat sopeutua nopeasti ja helposti uuteen ympäristöön. Kaikki alkaa TE-toimistosta, jossa tehdään jokaisen maahanmuuttajan kanssa erikseen suunnitelma. Sen jälkeen hän voi aloittaa kotoutumisen kaupungin kouluissa, kuten Vanajaveden Opistossa, Tavastiassa tai HAMK:issa.  Ja niin kuin maailmanlaajuisesti on todettu, Suomessa on kaikkein täydellisin koulutusjärjestelmä.
 
– Uusia asiakkaita on vuosittain noin 50, mutta kaikkiaan asioivia on noin 400. Kotoutumispalveluihin on oikeutettu noin 200 asiakasta Hämeenlinnan alueella, kertoo 
Hämeenlinnan TE-toimiston työvoimaneuvoja Davorka Komsi.
 
–  Kanta-Hämeen alueella kotoutujia on reilut 300. Asiakkaiden määrä on nyt ollut hienoisessa nousussa viime vuosina – on suomalaisten puolisoja, ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoja ja muutama paluumuuttaja entisen Neuvostoliiton alueelta.
 
Toimisto tarjoaa TE-palveluja henkilöasiakkaille. Nämä palvelut määräytyvät laissa ja koskevat tasapuolisesti kaikkia asiakkaita. Uusille, Suomeen juuri muuttaneille työttömille työnhakijoille on tarjolla tehostettuja TE-palveluita eli kotoutumispalveluita. Ne sisältävät ohjausta ja neuvontaa sekä kotoutumiskoulutusta.
 
VOPissa peruskoulu
 
Yksi suosituimmista opinahjoista kaupungissa on Vanajaveden Opisto, jonka kursseille osallistuu noin 120 maahanmuuttajaa vuosittain. Kursseja on eri lähtötasoilta ja niiden määrä on vuosittain reilut kymmenen. Lisäksi opiston iltakursseilla opiskelee suomenkieltä noin 100 ihmistä. 
 
– Tämän hetken opiskelijoista suurin osa on tullut Hämeenlinnaan avioliiton myötä eli kotoutumiseen saan tukea myös kotona ja suomen kielen oppiminen on melko nopeaa, VOP:in maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vastuuopettaja Juha Mäkirinta kertoo. 
 
– Kielen opiskelun lisäksi opiskellaan suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa ja työelämäasioita. Opiskeluun kuuluu myös työelämäjaksoja. Joidenkin kohdalla joudutaan aloittamaan luku- ja kirjoitustaidon hankkimisesta ja edetään pikkuhiljaa peruskouluopintojen kautta kohti ammatillista valmentavaa koulutusta, 
 
Opiskelua suomalaisten kanssa
 
Tavastiassa maahanmuuttajat voivat hakea kaikkiin samoihin koulutuksiin, kuin Suomessa syntyneetkin. Pääsääntöisesti maahanmuuttajat opiskelevat tutkintoihin yhdessä suomalaisten kanssa, joten on tärkeää, että suomen kielen taito riittää opetuksen seuraamiseen.
 
Maahanmuuttajia opiskelee Ammattiopisto Tavastiassa kaikilla koulutusaloilla ja hyvin moniin eri tutkintoihin.
 
– Tällä hetkellä on menossa kaksi ryhmää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, Mavaa, Tavastian monikulttuurisuuskoordinaattori Tiina Alhainen selittää.
 
–  Toinen ryhmä opiskelee Hämeenlinnassa ja toinen Janakkalassa. Maahanmuuttajien perusopetus on laajuudeltaan vähintään 44 kurssia ja kestää 1,5–2 vuotta. Perusopetukseen valmistava koulutus kestää yhden lukuvuoden. Nämä koulutukset siirtyivät vuoden 2013 alussa Hämeenlinnan aikuislukiolta Ammattiopisto Tavastiaan, 
 
Nuorten koulutuksissa opiskelee noin sata maahanmuuttajataustaista opiskelijaa.
Aikuiskoulutuksissa heitä on noin 200. Jälkimmäisissä opiskellaan eri rahoituksilla esimerkiksi oppisopimuskoulutuksissa, työvoimakoulutuksissa, yrityskoulutuksissa ja omaehtoisissa koulutuksissa. Aikuisista noin 50 opiskelee perusopetuksessa ja siihen valmistavassa koulutuksessa.
 
Puolet työllistyvät
 
HAMKissa suomenkielisissä koulutusohjelmissa on vastaavasti 39 ulkomaalaista opiskelijaa suorittamassa tutkintoa. AMK-tutkinto kestää 3,5–4 vuotta ja ylempi AMK-tutkinto 2–2,5 vuotta.
 
– Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on koonnut tilastoja ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä. Niiden mukaan kaksi kolmasosaa vuonna 2007 Suomessa tutkintonsa suorittaneista ulkomaalaisista jäi valmistumisensa jälkeen Suomeen, HAMKin opiskelijapalvelupäällikkö Leena Luoma kertoo.
 
–  Vuonna 2009 valmistuneiden kohdalla osuus oli jo 75 prosenttia. Puolet tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomeen.
Vastaava luku suomalaisten opiskelijoiden kohdalla oli 86 prosenttia.
 
Anastasios Loukas

Päivän lehti

1.4.2020