Kanta-Häme

Maahanmuutto herätti ehdokkaat

Maahanmuutto nousi kiivaimmaksi puheenaiheeksi Verkatehtaalla torstaina. Hämeen Sanomien ja Yle Hämeen yhteisessä vaalipaneelissa maahanmuutto nousi esiin illan mittaan, oli aiheena niin valtion talouden hoitaminen kuin työllisyyden lisääminen.

Asetelma Vanaja-salissa oli pitkälti niin, että lavalla perussuomalaiset ja lavan edustalla haastaneet pienpuolueiden edustajat vaativat maahanmuuton tiukennusta.

Äänekkäimmin maahanmuuttoa puolusti vihreiden panelisti, ehdokas Kirsi Ojansuu-Kaunisto sekä sosiaalidemokraatit ympäri salia.

Lavalla perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Ismo Soukola (ps.) avasi maahanmuuttokeskustelun keskustelun alkuvaiheessa, kun Twitterissä esitetystä kysymyksestä tivattiin työpaikkoja.

Keskustelu kuitenkin eli pitkin iltaa, ja työpaikat muuttuivat talouskasvun kautta sopeutuksiin.

– Perussuomalaiset leikkaavat sieltä, mistä se vähiten vaikuttaa tavallisiin suomalaisiin eli tehottomista suuryritystuista, maahanmuutosta ja kehitysavusta. Näistä saadaan jo miljardi säästöä, eikä tarvitse puuttua perusturvaan tai vastaaviin, Soukola totesi.

– Ismo, miljardi ei riitä! keskeytti kansanedustaja ja ehdokas Timo Heinonen (kok.)

– Eihän se riitäkään. Mutta hyvänen aika, yksi miljardi, sen seuraksi tulee kaksi miljardia, sen seuraksi kolme, Soukola vastasi.

Myöhemmin Ojansuu-Kaunisto syytti perussuomalaisten linjaa vastuuttomaksi samalla, kun hän kannatti tarveharkintaisen maahanmuuton poistamista. Hän kutsui perussuomalaisten linjaa populistiseksi.

– Meillä on tulevaisuudessa yhä vähemmän veronmaksajia. Meillä on samanaikaisesti työpaikkoja, joihin eivät suomalaiset tule. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, Ojansuu-Kaunisto vastasi.

Lopulta keskustelu kehkeytyi keskinäisekis Soukolan ja Ojansuu-Kauniston väittelyksi.

Paneeliin osallistui myös yleisössä istunut ehdokas Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) heitti kuitenkin illasta elämään jääneen idean.

– Hämäläiset, kasvu on Suomen ulkopuolella. Olen Intiasta kotoisin, siellä asuu 1,3 miljardia ihmistä. Jos opetamme intialaisia syömään ruisleipää, se riittää. Se työllistää 200 000 suomalaista, Prabhakaran totesi ja lisäsi, että intialaisia voi opettaa myös käyttämään vessapaperia.

Taloudenhoidosta ja työllisyydestä ehdokkaat olivat puolueidensa mukaisilla linjoilla. Kokoomuksen Heinonen korosti maltillista palkkaratkaisua ja sopeutuksia, kun taas sosiaalidemokraattien panelisti Tarja Filatov (sd.) ei halunnut sopeuttaa liikaa talouskasvun ehdoilla.

Vasemmistoliiton Irma Taavela puolestaan puhui vahvan elvytyksen puolesta. Rauhallisesti esiintynyt kristillisdemokraattien Mirja Pöhö puolestaan korosti talouskasvun syntyvän yritysten kautta.

Keskustan ehdokas, vahvasti äänessä ollut Sirkka-Liisa Anttila halusi puolestaan hakea talouskasvua biotaloudesta. Muiden puolueiden ehdokkaat kuitenkin kritisoivat, ettei biotalouteen panostaminen riitä.

Perustuloa mainosti muun muassa vasemmiston Taavela, kun tilaisuus teki sen mahdolliseksi.

Yleisölle annettiin Vanaja-salissa paljon puheenvuoroja. Tilaisuuden juontaneet, Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen ja Yle Hämeen päällikkö Eero Hyvönen päästivät ääneen niin saliin saapuneet kuin Twitterissä kysymyksensä esittäneet.

Yleisöä kiinnostivat koulujen tila, olivat kyseessä kyläkoulut tai kouluterveydenhuolto. Päätoimista opiskelua kyselleet Hämeen lukiolaiset saivat vastaukseksi joko lainapainotteisemman mallin (keskusta), tulorajojen poiston opintotuesta (kokoomus) tai perustulon (vihreät).

Paneelin päätteeksi Muutos 2011 -puolueen edustaja Anita Saarinen haastoi yleisöstä, mikä on suurin yleinen turvallisuusuhka.

Eriarvoistumisen kasvun nimesivät Taavela, Filatov, Anttila, Heinonen ja Ojansuu-Kaunisto. Soukola oli huolissaan poliisien resursseista, Pöhö nimesi uhkaksi globaalin terrorismin.

Venäjä pysyi pitkälti poissa parrasvaloista. HÄSA

Päivän lehti

5.4.2020