Kanta-Häme

Maailman terveydenhuollon tulevaisuus piilee älypuhelimissa ja tekoälyssä

Yskiminen ja kröhiminen on jatkunut jo kuukauden. Tälle pitää tehdä jotain. Perinteinen tapa on varata puhelimella aika lääkärille tai terveydenhoitajalle. Uusi metodi on sen sijaan antaa näyte suoraan kännykän mikrofoniin.

Sitran vanhempi neuvonantaja Madis Tiik istuu Satakunnan keskussairaalan kirjastossa Porissa ja näyttää miten se tapahtuu. Hän asettaa puhelimen suunsa eteen ja puhaltaa kuin syntymäpäiväkakun kynttilöitä. Keuhkot tyhjenevät. Puuh!

– Sovellus sopii esimerkiksi keuhkoahtaumapotilaalle, jonka hengityskapasiteettia mitataan puhalluskokeella, Tiik selittää.

– Älypuhelimeen ladattu applikaatio analysoi keuhkoista tulevan ilmavirran äänen perusteella ja tekee sen erittäin luotettavasti. Yhdysvalloissa sovellus on jo saanut virallisen lääketieteellisen hyväksynnän.

Applikaatio maksaa vain muutaman kympin. Terveyskeskuksessa tai lääkäriasemalla sijaitsevan perinteisen spirometrin hinta on sen sijaan 15 000 – 20 000 euroa.

– Kyse on itsemonitoroinnista, Madis Tiik selittää.

– Lääkäri on voinut esimerkiksi määrätä potilaalle lääkityksen ja neuvoa tätä puhaltamaan puhelimeen aluksi kolme kertaa päivässä. Tulokset tallentuvat sitten potilaan henkilökohtaiselle terveystilille, josta lääkäri saa vaikkapa kerran kuussa raportin todetakseen, onko suunta parempaan vai huonompaan.

Tämä ei ole science fictionia. Tämä ei ole tulevaisuutta. Tämä on tätä päivää.

Erilaista teknologiaa on ollut olemassa pitkään, mutta sellaista henkilökohtaista terveystilijärjestelmää ei ole täysipainoisesti käytössä vielä missään maassa, johon puhelin ja sen sovellutus olisivat liitettävissä. Ammattilaisten terveydenhuollon data ja ihmisten omat laitteet eivät keskustele kunnolla keskenään.

Virolaisen Madis Tiikin työnä on edistää alan kustannustehokasta kehitystä.

Hän on 49-vuotias tekniikan tohtori ja yleislääkäri, joka on toiminut Sitran osa-aikaisena neuvonantajana keväästä 2012. Sitä ennen hän oli Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen  erikoisasiantuntija laajassa työryhmässä. Se laati EU:n komissiolle raportin sähköisten terveydenhuoltopalvelujen eli e-healthin tulevaisuudesta.

– Suomessa työskentelen 2–3 päivää viikossa. Muun ajan kierrän maailmaa konferensseissa, seminaareissa ja messuilla sekä pidän lääkärivastaanottoa Vormsin saarella.

Vormsi sijaitsee Viron rannikolla Hiidenmaan ja mantereen välissä. Vakituisia asukkaita siellä on parisen sataa.

– Lääkärin tarve on siis vähäinen. Olen vastaanotolla fyysisesti läsnä ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, mutta sairaanhoitaja on paikalla päivittäin.

– Hän ottaa näytteitä, tekee mittauksia ja lataa niistä mobiililla tiedot minulle. Itse olen vain taustatuki. Tällä tavoin hoidamme 90 prosenttia potilaista. Viestintävälineitämme ovat puhelimen lisäksi Skype ja Facebook.

Viro on tällä alalla tunnetusti Suomea edellä. Silti Madis Tiik pitää täkäläisiä lähtökohtia hyvinä.

– Edellytyksiä on. Suomessa on innovatiivisuutta ja digitaalisen tiedon keräämisen perinteitä.

– Toisaalta näen paljon pirstaleisuutta.

Koska Tiik sattuu oleman konsultointimatkalla Porissa, hän ottaa esimerkiksi 223 000 asukkaan Satakunnan sairaanhoitopiirin. Hänen mukaansa pienen alueen ICT-palveluissa eli tietotekniikassa on käytössä noin 20 eri ohjelmaa.

– Tämä on kuin pienistä palasista ommeltu peitto.

– Olisi hyvä voida unohtaa kaikki vanha, miettiä asiat kokonaan uusiksi ja valita sitten sopivin teknologia sekä kirjoittaa softa uusiksi puhtaalta pöydältä.

Virossa niin voitiin tehdä, sillä vanhaa ei ollut.

Pieni maa pystyi loikkaamaan terveydenhuollossaan suoraan nykyaikaan tai pikemminkin tulevaisuuteen. 

Menneisyydessä luodut monimutkaiset rakenteet, sopimukset tai tekniset järjestelyt eivät olleet kehityksen esteinä. Esimerkiksi faksikausi jäi Virossa kokonaan kokematta.

– Suomessa tulevaisuusloikkien ottaminen on vaikeaa. Täkäläiset ankkurit ovat kiinni monenlaisessa entisessä, mutta toivottavasti sote muuttaa kuvioita.

Madis Tiikin mielestä suomalainen yhteiskunta on laiskistunut. Maa jämähti vuosituhannen vaihteen Nokia-huuman ja hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden pauloihin. Muutoksiin ei osattu varautua. Siksi neuvottomuus valtasi alaa.

– Täältä puuttuu päättäväisyyttä. Täällä ei osata tehdä päätöksiä, Tiik tiivistää.

– Suomessa kyllä kokeillaan ja pilotoidaan pitkällä kaavalla kaikenlaista, mutta lopputuloksia ei kyetä jalkauttamaan olemassa oleviin systeemeihin. Projekteja pidetään käynnissä niin kauan, että ihmiset väsyvät ja teknologia vanhenee. Kun jotain uutta saadaan lopulta valmiiksi, se on jo vanhaa.

Sparraajana Tiikin avainsanoja ovat ketteryys, rohkeus ja päättäväisyys. Asioita täytyy osata tarkastella olemassa olevien raamien ulkopuolelta ja epäonnistumisia pitää oppitunteina.

Esimerkkeinä hän mainitsee virolaiset startup-yritykset. Vajaan 20 000 asukaan Viljandin kaupungissa on pienyritys, joka teki nykyaikaisista postiautomaateista äskettäin jättisopimuksen amerikkalaisen Walmart-ketjun kanssa.

– Toinen virolaisfirma kauppaa Kaliforniaan pieniä automaattisia postinkuljetusautoja. Ne ovat robottiautoja, jotka vievät paketit itsekseen suoraan asiakkaiden ovelle.

– Digitaalinen bisnes on globaalia, ja Viron uusi sukupolvi on sisäistänyt sen.

Kehitysmaat ovat terveydenhuollon älypuhelinteknologian massiivinen koekenttä. Suurimmassa osassa esimerkiksi Afrikan maita melkein kaikki omistavat pian älypuhelimen, mutta sairaanhoidon organisaatioita ei ole. Palveluiden tarve on kuitenkin huutava.

Kun Keniassa tai Tansaniassa nyt suunnitellaan kansallista terveydenhuoltojärjestelmää, Madis Tiik haluaa näyttää stop-merkkiä: ”Eiköhän hypätä suoraan mobiiliin”. 

– Keniassa, jossa ei käytännössä ole pankkipalveluja, lähes kaikki kansalaisten kuluttama raha liikkuu mobiilina. Ostokset maksetaan mobiilitilin kautta.

– Sama periaate toimisi terveydenhuollossa. Ihmiset voivat aivan hyvin itse hoitaa terveyttään älypuhelinten, pilvipalvelujen ja henkilökohtaisten terveystilien kautta.

Amerikkalaisen talouslehti Forbesin äskettäisen pääkirjoituksen mukaan maailmaan tulee seuraavien kymmenen vuoden aikana peräti 6 miljardia uutta terveyspalvelujen tarvitsijaa.

– Miten sen kaltaisia tarpeita voidaan edes ajatella tyydytettävän ilman tekoälyä, Tiik levittelee käsiään.

Mielensäpahoittaja pudistelee nyt päätään. Jo on aikoihin eletty. Maailmankirjat ovat sekaisin, jos Samsung Galaxy S7 korvaa maalaislääkäri Kiminkisen.

Niin ei sentään käy.

Terveydenhuolto tarvitsee tulevaisuudessakin lääkäreitä ja hoitajia, mutta kaikki se, mihin ammatti-ihmisiä ei tarvita, voidaan korvata taskuun mahtuvalla tekniikalla. Sitä kehittävät valtavilla budjeteilla Applen, Googlen, Samsungin ja IBM:n kaltaiset toimijat. Meneillään on teknologinen kilpajuoksu.

Yksi esimerkki on IBM Watson. Se on kysymyksiin vastaava tekoäly, jonka aivoihin on ladattu huikea määrä oikeaa ja luotettavaa terveystietoa. Jollakin aikavälillä Watsonin kaltaiset sovellukset korvaavat ihmisten nyt suosiman ”Dr. Googlen”.

Konsultin on aika suunnistaa rautatieasemalle ja Helsingin-junaan. Miten hän saa aikansa riittämään sukkulointiin Suomen, Viron ja sen saarten sekä muun maailman välillä?

– Tykkään siitä, että meneillään on useita samanaikaisia prosesseja ja projekteja.

– Tunnen olevani tämän alan saarnamies. Olen tulkki ihmisen ja teknologian välissä. Seuraan, mitä muualla tehdään ja esitän, miten kaikkea sitä voisi hyödyntää omassa ympäristössä: ”Jospa tekisittekin näin, vaikka näin ei ole koskaan aikaisemmin tehty”.

Mitä Madis Tiikillä on edessä seuraavaksi?

– No, jatkan Saarenmaalle, jossa minulla on 400 lammasta. Olen siis myös karjatilallinen. Kasvatan, markkinoin ja myyn luomulammasta.

– Lapsia minulla on kuusi. Yhdellä on tänään syntymäpäivä. Pitääkin muistaa soittaa.

Viimeinen yllätys seuraa sairaalan ulkopuolella marraskuun hyisessä säässä.

Madis Tiik kertoo olevansa intohimoinen maastojuoksija. Elementissään hän on Saharan autiomaassa huhkittavassa maailman haastavimmassa ultramaratonissa.

– Asvaltilla hölkkääminen on tylsää, hän virnistää.