Kanta-Häme

"Maailmankirjat sekaisin"

Entinen suurlähettiläs, diplomaatti ja Suomi-Venäjä seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie tokaisi otsikon fraasin katsellessaan Forssan kirjaston kirjallisuusiltaan pakkautuvaa väkimäärää.

Heitollaan Talvitie viittasi sankoin joukoin liikkeelle lähteneeseen yleisöön, mutta vakavammin ottaen myös illan aiheeseen. Venäjä-asiantuntijaksi tituleerattu Talvitie oli puhumassa viimeisimmän kirjansa aiheesta, Venäjästä ja lännestä.

– Ja vähän myös Ukrainasta, Talvitie täydensi Forssan seudun Venäjäseuran puheenjohtajan Jukka Nummelinin esittelyä.

Täysi luentosalillinen kuunteli Talvitien johdatusta 1600-luvun Venäjältä tämän päivän tulehtuneeseen tilanteeseen.

– Venäjä on välillä niin heikko, että hirvittää ja välillä niin vahva, että hirvittää. Kun se on jotain siltä väliltä, se on yleensä kumppani, Talvitie määritteli.

Talvitien mukaan Venäjän heikkouden hetkinä syntyy usein järjestelyjä, jotka eivät enää pidä, kun maa on jälleen vahva. Kun Venäjä on heikoimmillaan, on siitä historiassa pyrkinyt irtaantumaan erilaisia osia.

– Vuonna 1939 Suomi taisteli ja Baltia alistui.

Baltia on yhä Venäjän provinssiajattelun piirissä, toisin kuin Suomi. Vanhat etupiirit pelaavat edelleen rooliaan. Juuri tästä syystä Suomen osallistuminen Baltian puolustukseen olisi Talvitien mukaan suoranainen itsemurha, samoin kuin Nato-jäsenyys.

– Nato-jäsenyyden jälkeen meidän kantamme olisi lukittu. Meillä ei olisi enää pelivaraa, vaan kaikki riippuisi Venäjästä ja Yhdysvalloista.

Talvitie pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että Suomella on itsenäinen ote Venäjä-suhteiden hoitoon EU:n päätöksistä huolimatta.

Talvitie muistuttaa, että Suomella ja monella muulla EU-maalla on aivan erilaiset intressit Venäjän suhteen.

– Presidentti on ottanut tässä aivan oikein hajurakoa ja käynyt tapaamassa Putinia. Suomen ja Venäjän poliittiset suhteet ovat tällä hetkellä todella ohuet. Kaupalliset suhteet ovat vaarassa monestakin syystä, muun muassa ruplan romahduksen, pakotteiden ja öljyn hinnan takia, Talvitie listaa.

Talvitie kertoo hämmästelleensä, mihin realismi Suomen geopoliittisen aseman suhteen on viime vuosina oikein kadonnut.

– Edellisellä pääministerin kyselytunnilla pääministeri mainitsi geopolitiikan kolmesti. Silloin ajattelin, että realismi saattaa olla tulossa takaisin.

Talvitie otti kantaa myös viime aikoina paljon puhuttaneeseen isäntämaasopimukseen. Talvitien mukaan sopimus voi ratkaista Suomen kohtalon.

– Sopimus säätää, miten Nato käyttää Suomen aluetta harjoituksissa ja kriisin aikana. Vaikka teoriassa Suomelta tarvitaan kaikkeen lupa, eivät sellaiset merkitse kriisin aikana mitään.

Talvitie kävi seikkaperäisesti läpi historialliset tapahtumat, jotka hänen mukaansa ovat johtaneet Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteeseen.

Talvitien mukaan taustalla on muun muassa Kosovon kriisi, jolloin Venäjä poistettiin Balkanilta. Toinen taustalla vaikuttava tekijä on Transnistrian konflikti, jota on pidetty alkuna Venäjän ja lännen suhteiden huononemiselle.

– Venäjä poltti päreensä sekä Balkanista että Transnistriasta. Vuonna 2007 Putin ilmoitti turvallisuuskonferenssissa, että nyt saa riittää. Lännessä ei tahdottu käsittää, että mikä riittää. Venäjää pidettiin aika heikkona.

Venäjä on Talvitien mukaan vakaasti päättänyt pysyä Mustallamerellä, joka on sille strategisesti tärkeä alue. Tästä syystä Sevastopolin laivastotukikohta haluttiin turvata.

Koko Ukrainan tilanne on Talvitien näkemyksen mukaan erittäin sekava. Länsi ei halua aseellista selkkausta Venäjän kanssa, vaan pyrkii painostamaan Ukrainan presidenttiä Petro Poroshenkoa sopimukseen.

– Jos Poroshenko vetäisi raskaat aseet pois rajalta, kapinalliset voisivat vetäytyä. Uskon, että tilanne menisi silloin paljon parempaan suuntaan. Kapinalliset eivät kuitenkaan vetäydy ensimmäisenä. Jos sopimukseen ei päästä, uhkaa Ukrainasta Talvitien mukaan tulla todellinen jäätynyt konflikti. (HäSa)

Päivän lehti

1.4.2020