Kanta-Häme

Maailmanluokan hoitoa Hämeenlinnassa

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee päivystysuudistusta, joka yhdistäisi sosiaali- ja terveyspalveluja toisiinsa. Lausuntoaika loppuu syyskuussa.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa aivoinfarktien hoito on ollut jo usean vuoden ajan kansainvälistä tasoa ja sitä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti lisää. Vuonna 2014 hoitoprotokollaa muutettiin.

Vastavalmistuneiden lääkäreiden sijaan päivystykseen sijoitettiin akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä.

Pelastuslaitoksen ensihoitopäällikön Lasse Hakalan mukaan pääosassa on keskeisten oireiden tunnistaminen.

– Jos yksikin oireista täyttyy, kuljetetaan potilas sairaalaan mahdollisena aivoinfarktipotilaana.

Päivystysuudistuksessa vaativin ympärivuorokautinen päivystys olisi 12 sairaalan vastuulla. Nämä sairaalat olisivat kaikkien viiden yliopistollisen sairaalan lisäksi Lahden, Lappeensannan, Porin, Seinäjoen, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen keskussairaalat.

Muissa keskussairaaloissa järjestettäisiin uudistuksen jälkeen ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä.

Tämä sisältäisi useimmin myös tarvittavien erikoisalojen ja suun terveyden päivystyksen sekä sosiaalipäivystyksen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on kertonut, että uudistuksesta huolimatta kaikissa nykyisissä keskussairaaloissa päivystettäisiin edelleen ympäri vuorokauden. Lisäksi kiireelliseen hoitoon pääsisi iltaisin ja viikonloppuisin jatkossa useammin myös terveyskeskuksissa.

Hakala uskoo, ettei mahdollinen päivystysuudistus vaikuttaisi Kanta-Hämeen kehittyneeseen aivoinfarktihoitoon.

– Täällä päivystyshoidolla on hyvä ja vahva tilanne.

Kanta-Hämeen alueella mahdollisina aivoinfarktipotilaina kuljetetaan vuosittain 200–300 potilasta, joista liuotushoitoon joutuu kuitenkin vain 10–20 prosenttia.

Hämeenlinnan päivystyspoliklinikan ylilääkäri professori Ari Palomäki kertoi Aikalaisessa helmikuussa 2016, että parin vuoden takaisen uudistuksen jälkeen liuotushoidon aloittamisen mediaaniaika saatiin jopa vajaaseen 20 minuuttiin potilaan saapumisesta.

Tänä keväänä Hakalalle myönnettiin 4 500 euron apuraha aivoinfarktipotilaiden hoidon kehittämiseen.

– Keskussairaalan menestyksen kautta paine kehittyä siirtyi myös ensihoitoon. Nyt on tarkoitus selvittää, miten tuon uudistuksen jälkeen todellisuudessa on kehitytty, Hakala kertoo.

Käytännössä apuraha mahdollistaa tutkimuksen kirjallisen valmistelun.

Aivoinfarktihoidon tutkimus on Hakalan mukaan viime vuosina yleistynyt. Hoitohenkilökunnan osaaminen on potilaalle elintärkeää, ja nopea hoitoon pääsy voi taata työkyvyn palaamisen.

Hoidon kehittäminen on kansantaloudellisestikin tärkeää. Aivoinfarktipotilaiden vuosittaiset kustannukset ovat valtakunnallisesti arvioiden mukaan yli miljardi euroa.