Kanta-Häme

Maakrapu tuntee majakan kutsun

Mitä, onko Suomen vanhimmassa sisämaakaupungissa majakkaharrastajia?

Suomen Majakkaseuran puheenjohtaja Pekka Väisänen sanoo, että kyllä heitä on, runsaastikin.

Hämeenlinnan kirjaston musiikkisali täyttyi maanantai-iltana innokkaasta yleisöstä, kun seuran paikallinen hallituksen jäsen Pasi Bergman pani pyörimään ensi-iltakiertueellaan kaupunkiin tulleen Russarön majakkasaaresta ja Hangon historiasta kertovan Hankoniemen Silmä -dokumentin.

Pekka Väisänen asuu itse Lahdessa. Kanta-Hämeessä majakkaseuralaisia on kolmisenkymmentä ja Tampereella 50.

– Meri on täältä katsottuna sittenkin sopivan lähellä, sanoo Pekka Väisänen. Hän itse innostui majakoista ollessaan merenkulkulaitoksen palveluksessa. Hän on ollut tekemässä majakkabuumin aikoinaan aloittanutta Suomen Majakat -kirjaa.

Ensi vuonna 10 vuotta täyttävässä Suomen Majakkaseurassa on tuhat jäsentä.

Ilman seuran talkootyötä mitä ilmeisimmin monet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat majakat olisivat tuhoutuneet.

– Märketin majakan pelastaminen on suuri ylpeyden aiheemme.

Märketin kunnostus on kestänyt kuusi kesää, joista kaksi viimeisintä on keskitytty sisätöihin.

Talkoisiin jopa jonotetaan

Majakkaseuran talkoot ovat poikkeus säännöstä: niissä ei ole pulaa tekijöistä, vaan niihin voi joutua jopa jonottamaan. Pekka Väisänen kertoo, että talkoisiin on saatu kiitettävästi ammattilaisia ja puoliammattilaisia, joilta kunnostustyöt sujuvat.

– Jo majakalle pääsy on elämys sinänsä, hehkuttaa majakkaseuran puheenjohtaja, jonka mukaan ihmiset kaipaavat vaatimattomiin oloihin.

Tyypillinen majakkaharrastaja on Pekka Väisäsen mukaan kaupunkilainen, noin 40-vuotias – nainen, eronnut tai sinkku.

– He ovat sellaisia ihmisiä, joilla on aikaa ja halu irrottautua pariksi viikoksi normaalista elämänmenosta.

Pääosin Suomen valtio omistaa merialueellaan olevat majakat, mutta merkittäviäkin niistä on hylätty kylmästi rappeutumistaan odottamaan.

Pekka Väisänen sanoo, että asian takana on nykyajan tehokkuusajattelu.

– Ajatellaan vain sitä, mikä on tuottavaa ja tehokasta.

Jo pelkkä kylmyys tekee majakalle tuhojaan.

– Toimivatkin majakat ovat jo pitkään olleet miehittämättömiä, eli niitä ei tarvitse pitää lämpiminä, mikä jouduttaa niiden rapistumista, tietää Pasi Bergman.

Esimerkiksi Märket on ollut 1970-luvulta alkaen pitkään kylmillään ennen kuin sitä ruvettiin panemaan kuntoon.

Pasi Bergmanin majakkatausta – ja kiintymys mereen tulee lapsuudesta.

– Isä oli merillä ja kasvoin saaristossa.

Seuraavaksi suuntana Märket?

Lammilla asuva Onni Hakkarainen on 13-vuotias innokas majakkaharrastaja. Hän kertoo käyneensä Bengtskärin majakalla.

Onni Hakkarainen kävisi mieluusti muillakin majakoilla, mutta niitä on avattu harmillisen vähän yleisölle.

– Märket on sellainen, jossa ehdottomasti haluaisin käydä.

Märketin majakkasaari on Suomen läntisin paikka. Sen länsipuolelta kulkee pohjois-etelä-suuntainen meriliikenne Suomen ja Ruotsin välissä.

Pekka Väisänen sanoo, että majakoissa hänelle yhdistyy monta kiinnostuksen kohdetta.

– Majakat ovat historiallisesti arvokkaita. Niiden arkkitehtuuri on monesti aivan uskomatonta. Lisäksi niihin liittyy aina luonto ja rajattomat mahdollisuudet valokuvaukseen.

Seuran varat kalenterista

Majakkaseuran väki on kiertänyt näyttämässä Hankoniemen Silmä -dokumenttia yleisölle marras-joulukuussa. Samalla seura harrastaa elokuvan ja muun aineiston myynnillä varainhankintaa.

Suurimman osan rahoituksestaan majakkaseura saa Majakkasaaret-kalenterin myynnistä.

– Sillä kustannetaan majakoiden kunnostustyöt ja samoin dokumenttielokuvat.

Pekka Väisänen kehuu Hankoniemi-dokumenttia tv-tasoiseksi, mutta vielä ei yksikään televisioyhtiö ole ostanut sen esitysoikeuksia.

– Kunhan joku tv-pomo näkee dokumentin, niin eiköhän se nähdä televisiossakin. (HäSa)

Tyypillinen majakkaharrastaja on noin 40-vuotias – nainen, eronnut tai sinkku.