Kanta-Häme

Maakunnan kokoinen kuntayhtymä sopii Riihimäen seudulle

Seutukunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajamallin romuttuminen ei vesitä Riihimäen seudulla tehtyä työtä. Valmistelun ytimessä alusta lähtien toiminut Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä iloitsee vihdoin saavutetusta ratkaisusta.

– Tämä viritti uskoa, että tästä päästään eteenpäin. Maakunnallinen tuottaja-alue on alusta lähtien ollut yksi mahdollisuus palvelujen tuottamiseen.

Kun maakuntaan saadaan yksi kuntayhtymä tuottamaan palvelut, rakenne yksinkertaistuu väistämättä. Kuntien perusturva, terveyskuntayhtymien ja sairaanhoitopiirin tehtävät siirtyvät uuden, perustettavan kuntayhtymän hoidettaviksi.

Päivi Terävä ei pidä ajatuksesta, että uusi maakunnallinen kuntayhtymä perustettaisiin nykyisen, lakkautettavan sairaanhoitopiirin perustukselle. Nimen vaihdos ei riitä muuttamaan käytäntöjä.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen johtajaylilääkäri Juha Tiainen näkee juuri kuntayhtymien purkamisessa, Hämeenlinnan tilaaja-tuottajamallista sekä elinkaarimallista luopumisessa ja uuden maakunnallisen kuntayhtymän perustamisessa ison urakan.

– Meidän pitää joka tapauksessa nyt virittää Riihimäen seudulla oma organisaatiomme kilpailukykyiseksi, että kelpaamme tuottamaan osan maakunnallisen kuntayhtymän palveluista, Tiainen toteaa.

Alueille sopisi oma johto

Riihimäen sairaalan varaan jatketaan perusturvan ja terveydenhuollon osaamiskeskuksen suunnittelua.

Maakunnallinen kuntayhtymä on iso yksikkö, jonka toimivuus vaatisi Päivi Terävän mielestä aluerakennetta. Palvelut olisi paras tuottaa edelleen seudullisesti, vaikka nykyiset kuntayhtymät puretaan.

– Alueilla voisi olla palveluista vastaava aluejohtaja, joka olisi mukana kuntayhtymän johtotiimissä.

Päivi Terävä pitää potilasta ja asiakasta voittajana. Väliinputoamisen vaara pienenee hoitoketjussa. Toisaalta samojen tutkimusten toisto eri hoitoportaissa loppuu.

– Hallinnon kannalta edessä on iso hässäkkä, kun selvitellään miten kuntayhtymän omistajakuntien omaisuus järjestellään. Siitä selvitään kuitenkin helpommin, kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisestä. Asenteet ja toimintatavat on saatava muuttumaan, Päivi Terävä sanoo.

Vielä voisi vedota

Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen tyssää maakunnalliseen sote-tuotantoyhtymään.

Näin arvioi Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

– Forssan seudun kuntien strategiana on ollut julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja innovointi. Painoa on pantu ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka säilyvät jatkossakin kunnallisina. Niillä on paljon rajapintaa soteen. Tämä yhteys uhkaa katketa, jos sote-järjestämisvastuu siirtyy maakunnalliseksi.

Forssan seudulla toimii jo hyvinvointikuntayhtymä, johon kunnat ovat keskittäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

– Olemme tässä edelläkävijöitä yhdessä Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) kanssa.

Kaupunginjohtaja Sulkko toivoo, että Kanta-Hämeen kunnat ja Hämeen liitto vielä vetoaisivat päättäjiin, että Kanta-Hämeeseen saataisiin seutukunnallinen malli.

– Ehdotetut hallintoalueet merkitsevät vain sairaanhoitopiirien tehtävien laajennusta. En usko, että se mitenkään parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta.

Hän myös epäilee, ettei Forssan seutu pystyisi maakunnallisessa kuntayhtymässä säilyttämään omaa malliaan.

– Tuollaisen suuren toimijan sisällä tulee paine yhtenäistää käytännöt. (HäSa)