Kanta-Häme

Maakunnan suojelusoiden määrä tuplaantumassa

Soidensuojelun täydennysohjelmaan on näillä näkymin nousemassa Kanta-Hämeestä 31 uutta kohdetta.

Koska kohteet ovat pääosin pienehköjä, olisi suojeluala lisääntymässä vain noin 20–25 prosentilla jo suojeltuun määrään verrattuna.

Erikoissuunnittelija Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi Hämeen ely-keskuksesta korostaa, ettei Suomen ympäristökeskuksen tekemä rankkaus ole välttämättä lopullinen. Työryhmän viimeiseksi suunniteltu kokouskin jäi pitämättä, kun uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) päätti lokakuussa yllättäen painaa jarrua.

Grahn-Laasonen ilmoitti lokakuun puolivälissä selvityttävänsä, onko soidensuojelussa mahdollisuus edetä esimerkiksi Metso-metsänohjelmasta tutun vapaaehtoisuuden pohjalta. Ministerin päätös on kerännyt osakseen runsaasti kritiikkiä.

Perjantaina julkaistussa Lännen Median haastattelussa Grahn-Laasonen ei kuitenkaan sulje pois pakkolunastuksen käyttöä.

Jatko selviää marraskuun lopussa

Parhaillaan ministeriössä mietitään vaihtoehtoisia toteutustapoja. Mitä ne voisivat olla, sitä ei ympäristöneuvos Aulikki Alanen lähde spekuloimaan.

– Selvittelemme useita vaihtoehtoja, ja haluamme saada työrauhan tässä vaiheessa, hän sanoo.

Jatkosta on määrä saada lisätietoa marraskuun lopussa.

Hämeen ely-keskuksen erikoissuunnittelija Liedenpohja-Ruuhijärvi sanoo, että jos ohjelmaa päätetään jatkaa suunnitellusti, voidaan maanomistajien kuulemiset aloittaa joulukuussa, viimeistään kuitenkin vuoden alussa.

Uudet kohteet kooltaan pieniä

Hämeen ely-keskus inventoi täydennysohjelmaa varten vähän yli 40 suoaluetta maakunnasta. Tämän lisäksi noin 20 alueesta oli jo tiedot olemassa.

Liedenpohja-Ruuhijärvi laskeskelee, että Hämeenlinnasta mukaan olisi nousemassa 8 aluetta, Hattulasta 5 ja Janakkalastakin 3. Humppilasta ja Ypäjältä suojelukohteita ei näillä tiedoin ole tulossa.

– Yhtenä kriteerinä on ollut alueellisuus, se, että kohteita tulisi tasaisesti koko maakunnan alueelta. Tätä kriteeriä voi tietysti kritisoida ja miettiä, ovatko listalle päätyneet todella tärkeimmät kohteet, Liedenpohja-Ruuhijärvi sanoo.

Jos kaikki listauksen 31 kohdetta toteutuvat, tarkoittaa se maakunnan suojeltujen suoalueiden lisääntymistä noin 1 700 hehtaarilla.

– Kohteet ovat hyvin erilaisia. Isoin taitaa olla noin 400 hehtaarin kolmiosainen suoalue, pienimmät taas kymmenen hehtaarin alueita.

Valtaosa kohteista on kuitenkin suhteellisen pieniä korpikohteita tai harjujen lievesoita. Sitä, kuinka monta maanomistajaa asia koskee, erikoissuunnittelija ei osaa arvioida.

Vanhat suojelualueet suuria

Vanhan, vuosina 1979 ja 1981 hyväksytyn soidensuojeluohjelman mukaisia kohteita Kanta-Hämeessä on 28 kappaletta. Mukaan on laskettu myös Torronsuon kansallispuisto Tammelassa, sillä se on pääosin suota.

– Pinta-alaa näillä kohteilla on yhteensä noin 6 800 hehtaaria. Luonnonsuojelun toteutus on kohteilla valmis, ja pinta-ala on laskettu toteutuneena pinta-alana, kertoo ylitarkastaja Esa Pynnönen Hämeen ely-keskuksesta.

Vanhat suojelualueet vaihtelevat muutamasta hehtaarista Torronsuon yli 3 000 hehtaariin.

Edellisten suojelukohteiden lisäksi on sovittu joistakin kaavoihin kuuluvien suojeluvarausten suojelusta suokohteilla. Niiden kanssa suojeltujen soiden kokonaismäärä Kanta-Hämeessä nousee yli 7 000 hehtaarin.

Lisäksi Hämeen maakuntakaavassa on suojeluvarauksia, joiden suojelusta ei ole maanomistajien kanssa sovittu. (HäSa)