Kanta-Häme

Maakunnan vuoden yrittäjä: Menestystarina rengaskorkeilla

 

– Odotin, että tulee hetki, jolloin voin hypätä riemusta ylös. Ei kuitenkaan tullut yhtä hetkeä vaan asiakkaita tuli pikku hiljaa, kertoo yrittäjä Rolf Nygård, 53, Finn-Korkin viennistä.
 
Kun Nygårdista tuli hämeenlinnalaisen Finn-Korkin yrittäjä vuonna 1989, yrityksellä ei ollut vientiä lainkaan. Nyt Finn-Korkki myy 95 prosenttia tuotannostaan ulkomaille. Yritys on kasvanut valtavasti ja sen tulos on hyvä.
 
Asiakastieto valitsi Finn-Korkin Kanta-Hämeen vahvimmaksi yritykseksi viime vuonna. Suomen Yrittäjät palkitsi Rolf Nygårdin maakunnan vuoden yrittäjänä lauantaina.
 
– Monta kertaa tämä on tuntunut toivottomalta. Asiakkaan saa pitkällä työnteolla, mutta sen menettää hetkessä, Nygård toteaa.
 
– En olisi ikinä uskonut, että yritys menestyy näin hyvin.
 
Kolme päivää… aikaa miettiä
Rolf Nygårdista ei pitänyt tulla Finn-Korkin yrittäjää vaan hänen piti jatkaa isänsä Jepuan verstasta, joka korjasi koneita. Siihen hän hankki koneteknikon koulutuksenkin. Puhtaasti ruotsinkielinen Nygård päätyi kuitenkin Hämeenlinnaan Finn-Korkin palvelukseen vuonna 1981. Ruotsalainen emoyhtiö Wicanders meni konkurssiin vuonna 1989.
 
– Finn-Korkki tuli kaupan. Meille annettiin kolme päivää aikaa miettiä, ostammeko liiketoiminnan. Onneksi en tiennyt, miten markkinat muuttuvat ja että on lähdettävä ulkomaille.
 
Nygård osti liiketoiminnan talouspäällikön kanssa. Hän lunasti kumppanin pois yrityksestä vuonna 2004 ja omistaa nyt perheensä kanssa yksin yrityksen.
 
Finn-Korkilla oli perinteisten kruunukorkkien lisäksi jo tuolloin oma erikoistuote, rengaskorkki. Se ei kuitenkaan koskaan yleistynyt Suomessa. Sinebrychoffilla oli limonadeissa rengaskorkki, mutta se päätti siirtyä halpaan kruunukorkkiin. Alko ei sallinut rengaskorkkia olutpulloissa, koska se piti niitä liian helposti avattavina.
 
– Totesimme, että meillä on mahtava tuote, mutta sen käyttäjiä on vähän, Nygård sanoo.
 
Nygård lähti maailmalle markkinoimaan rengaskorkkia. Hän huomasi, että messuilla rengaskorkit vietiin käsistä, mutta kauppoja ei syntynyt.
 
– Pikku hiljaa rengaskorkki otettiin käyttöön. Kun löytyi oikea asiakas, joka onnistui rengaskorkilla, saimme esimerkin.
 
Kun rengaskorkkien vienti aukeni, piti saada myös tuotanto kuntoon. Nygård muistuttaa, että kustannusten on oltava sellaisia, että korkkeja voi myydä.
 
– Korkeista yksikään ei saa olla huono. Muutaman hyvän korkin tekee, mutta kun niitä on oltava miljoonia ja miljoonia.
 
– Varsinaisia kasvukipuja yrityksellä ei kuitenkaan ollut. Kasvu tapahtui niin pikku hiljaa.
 
Rahaa ei saa …investointeihin
Finn-Korkilla on poikkeuksellinen tuote ja hyvin pitkälle itse rakennetut koneet. Suuri ongelma on ollut myös investointien rahoittaminen. Nygård allekirjoittaa väitteen, että rahaa saa Suomessa kaikkeen muuhun paitsi investointeihin.
 
– Suurin ongelma oli ostaa kumppani pois yrityksestä. Alla olivat investoinnit rengaskorkkeihin.
 
Nygård kertoo, että oli viittä vaille ettei yritys mennyt pääomasijoittajien käsiin.
 
– Ulkopuolisen on vaikea käsittää, mitä tämä on. Tämä on erikoinen paja ja markkinat ovat ulkomailla.
 
Finn-Korkin tuotantoa on jatkuvasti kehitetty myös erilaisilla hankkeilla. Yritys on myös saanut yhteiskunnalta rahoitusta näihin hankkeisiin. Nygård ei ole kuitenkaan ilahtunut kehittämishankkeista.
 
– Suurin osa rahoista menee konsulteille. Meillä oli viimeksi kolme projektia, joihin saimme Tekesiltä lainaa. Olisimme ehkä saaneet lainaa muualtakin.
 
Jos Finn-Korkki ei Etelä-Suomessa tahdo millään saada rahaa edes lainaksi investointeihin, sen kilpailijat muissa EU-maissa saavat myös tukea investointeihin.
 
– Ehkä olisi paras, ettei mitään tukia olisi missään. Tuet vääristävät kilpailua.
 
Rolf Nygårdilla on viisi lasta. Finn-Korkin näyttää käyvän paremmin kuin hänen isänsä yrityksen, joka jäi ilman jatkajaa.
 
– Toivon, että lapset jatkavat yrityksen toimintaa. Yksi pojistani on tuotantotalouden insinööri ja hän on pienestä pitäen tehnyt töitä yrityksessä. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020