Kanta-Häme

Maakunnassa pienin lasku sivistyksestä

Opetus- ja kulttuuripalvelut vievät kuntien kassoista erisuuruisia siivuja. Valtakunnallisesti opetukseen ja kulttuuriin käyttävät vähiten rahaa Kanta-Hämeen kunnat. (Karjalainen 5.8.).

Kun nettokustannukset suhteutetaan asukaslukuun, maakunnassa laitettiin opetukseen ja kulttuuriin asukasta kohden keskimäärin 1 591 euroa vuonna 2014. Koko Manner-Suomen keskiarvo oli 1 820 euroa, ja eniten kunnat kuluttivat palveluihin Kainuussa.

Kuntaliiton mukaan palveluiden hintaan asukasta kohden voivat vaikuttaa esimerkiksi palveluiden määrä, henkilöstömenot ja kunnan ikärakenne.

Kanta-Hämeen perää pitävät Ypäjä ja Humppila ovat pieniä parin tuhannen asukkaan kuntia, joten esimerkiksi päiväkodeilla ja kouluilla ei ole paljon käyttäjiä. Eniten rahaa kulttuuriin ja opetukseen menee taas Riihimäellä, jonka lähes 30 000 asukkaasta noin joka kuudes on alle 14-vuotias.

Hämeenlinnassa laitettiin opetukseen ja kulttuuriin 1 633 euroa asukasta kohden, eli 187 euroa vähemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Summa on neljänneksi pienin maakunnassa, ja saman verran opetuksesta ja kulttuurista maksetaan Forssassa.

Tilaajajohtaja Markku Rimpelän mukaan Hämeenlinna nettokustannusten pienuuteen vaikuttaa etenkin se, että opetuspuolen tuntijako on minimissä.

– Hämeenlinna on kautta aikojen loistanut siinä, että opetuspalvelujen kustannukset ovat valtakunnallisesti alhaiset. Opetustuntien määrä on mahdollisimman pieni ja myös tarvehankinnoista on leikattu kaikki mahdollinen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita Rimpelän mukaan sitä, että laadusta tingittäisiin. Oppimistulokset ovat hyviä ja kaupunkilaiset antavat opetus- ja kulttuuripalveluista kiitosta asukastyytyväisyyskyselyissä.

– Kaikille yhteensä annettu opetustuntimäärä on matala, mutta ryhmäkoot ovat valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Sekin kertoo jotain, että toisen asteen paikan saavat lähes kaikki halukkaat, Rimpelä sanoo.

Kulttuuripuolella kustannuksia pienentää esimerkiksi se, ettei teatteri ole Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa.

Vuoden 2014 luvut nousevat koko ajan esimerkiksi kaupungin uusien opetustilojen vuoksi, Rimpelä muistuttaa. Esimerkiksi Tuomelan koulun rakentaminen on nostanut kustannuksia. Nyt voimaantuleva uusi opetussuunnitelma lisää opetuksen ja kulttuurin nettokustannuksia entisestään.

Hämeenlinnan laskusta löytyy myös yllättävä luku lukiokoulutuksen kohdalta. Kun koko maassa laitettiin vuonna 2014 lukiokoulutukseen 117 euroa ja Kanta-Hämeessä 65 euroa, Hämeenlinnassa asukaskohtainen lasku oli yhden euron.

Tilaajajohtaja Rimpelä vahvistaa luvun. Syynä on se, että lukiokoulutuksen järjestää Hämeenlinnassa Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Yhtymä liikuttelee valtion koulutusrahoja, ja kaupunki maksaa sen yli menevän osuuden.

– Osuus oli vuonna 2014 niin pieni, että se näkyy tilastossa eurona. Nyt valtio on leikannut lukiokoulutuksen määrärahoja, joten summa on kasvanut, Rimpelä kertoo. HÄSA