Kanta-Häme

Maakuntajohtajat tyrmäävät EK:n läänijaon

 

Viisi vuotta sitten lakkautettuja lääninhallituksia halutaan herättää uudelleen eloon. Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotus lääninhallituksien palauttamisesta ei kuitenkaan saa varauksetonta tukea maakuntajohtajilta, vaikka hajanaisen valtion aluehallinnon tiivistämistä pidetään maakuntaliitoissa sinänsä kannatettavana.

– Nostalgiset lääninhallitusajatukset ovat auttamatta vanhentuneita. Kyllä se Ruotsin vallan ajalta lähtöisin oleva polku on jo kuljettu loppuun. Jos valtion aluehallintoa halutaan koota ja järjestellä uudelleen, toiminta maistraattien kanssa on loogisempi vaihtoehto, toteaa Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme.

Sen lisäksi, että EK:n ehdotusta lääninhallituksista pidetään vanhanaikaisena, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun mielestä ajatus lääninhallituksista on harhaanjohtava.

– Jos tarkoitetaan lääninhallitusta sellaisena kuin se oli vuoden 1993 jälkeen, sillä ei ollut sen kaltaista yleistoimivaltaa kuin EK esittää. Aluehallinto kaipaa toimivaltaa yli ministeriörajojen, toteaa Harju.

Vaalipiirit maakuntien malliksi

EK esitti keskiviikkona Lännen Median lehdissä, että tulevana hallituskautena valtion aluehallintoa tiivistettäisiin niin, että Suomessa olisi jatkossa kahdeksan lääninhallitusta ja kahdeksan maakuntaliittoa nykyisten 18 sijaan.

Kummatkin maakuntajohtajista pitävät mahdollisena, että maakuntaliittojen määrää tullaan karsimaan, mutta ei näin rajulla kädellä. Harju ei halua sanoa tarkkaa lukua, mutta uskoo sote-ratkaisun  johtamaan yhdistymisiin, sillä osa nykyisistä maakuntaliitoista ovat väistämättä liian pieniä toimimaan yksin.

Halme olisi valmis vähentämään maakuntaliittojen määrää kahteentoista. Mallia hän ottaisi vaalipiirijaosta – Helsinki laskettuna osana Uuttamaata.

– Viiden alueen sote-mallista ei taida tähän poliittista polkua löytyä. Realistisena maalina pidän eduskuntavaalipiirijakoa, jos mennään vähentämään. Siitä on poliittisesti helpompi päästä kompromissiin.

Päivän lehti

30.3.2020