Kanta-Häme

Maakuntakaavassa yllättävä ratavaihtoehto

Nyt lausunnoilla oleva maakuntakaavan ehdotus sisältää yllättävän ratavaihtoehdon. Tuleva junarata Pori-Forssa-Helsinki voisi koukata Forssasta Riihimäen seudulle ja liittyä siellä päärataan.

Janakkalan elinvoimapäällikkö Ismo Holstila kertoo, että tällainen ehdotus yllätti hänet ja monen muun suunnittelijan täysin.

– Tästä ei ole puhuttu maakuntakaavan kuntakierroksella. Kyllä tämä aiheutti sähköpostikirjeenvaihtoa eri kuntien suunnittelijoiden kesken, Holstila sanoo.

Hän epäileekin, että Forssa-Riihimäki-vaihtoehto oli jonkinlainen viime hetken veto.

Joka tapauksessa kyse on erittäin pitkän aikavälin hankkeesta. Uusi, valmisteilla oleva maakuntakaavahan tähtää vuoteen 2040.

Holstila sanoo, että toki tällainen ratayhteys hyödyttäisi maakuntaa. Janakkalan maankäyttöön sillä olisi kuitenkin hyvin vähän vaikutusta.

– Sehän menisi kunnan kapeimmassa kohdassa, joka on vain kolme kilometriä leveä.

Suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta korostaa, että kyse on tässä vaiheessa pelkästä yhteystarvemerkinnästä, ei siis aluevarauksesta.

– Tulisi varautua siihen, että välille Pori-Forssa-Helsinki tulisi jossain vaiheessa raideyhteys. Yhteystarvemerkinnällä haluamme tuoda keskusteluun mukaan myös sen vaihtoehdon, että rata kulkisi Riihimäen seudun kautta.

Pitäisi siis selvittää, onko tällainen yhteys tarpeellinen ja toteutettavissa.

Yhteystarvemerkinnällä ei ole Pusan mukaan mitään rajoittavia vaikutuksia. Se ei siis estä muuta rakentamista.

Sekä Pusa että Holstila pitävät Forssa-Riihimäki-yhteyden esiintuomista mielenkiintoisena keskustelunavauksena.

Holstila on tyytyväinen siihen, että Janakkala sai maakuntakaavaehdotukseen haluamansa kauppapaikat Rastikankaan ja Linnatuulen lähelle sekä Paunila-Huunan alueille Tervakoskella.

Kyseeseen tulevat paljon tilaa vievän tavaran kaupan tai erikoiskaupan yksiköt. Mitään marketteja 3- tai 130-tien varrelle ei siis tulisi.

– Tällaista kauppaa Janakkala toivoi jo edelliseen maakuntakaavaan, mutta silloin ympäristöministeriö ei sitä hyväksynyt, Holstila muistuttaa.

Nyt tilanne on erilainen, sillä rajoituksia on purettu, ja lisäksi maakuntakaava ei enää edes mene ympäristöministeriön hyväksyttäväksi, vaan maakuntavaltuuston oma päätös riittää.

– Kaiken lisäksi yksiköiden kokorajoitus on suurentunut 2 000 neliömetristä 4 000:nteen, Holstila sanoo. HäSa

Päivän lehti

27.5.2020