Kanta-Häme

Maallikko voi olla pelastaja

Jos ensiapukoulutusta työkseen antavat ammattilaiset saisivat päättää, löytyisi maallikkodefibrillaattoreita kaikista kauppakeskuksista, liikuntahalleista ja hotelleista – siis niistä paikoista, joissa liikkuu paljon ihmisiä.

Jokamiesdeffoilla potilaalle voidaan antaa apua jo ennen kuin ammattilaiset saapuvat paikalle. Laite ei käynnistä sydäntä, vaan poistaa epäedullisen sydämen rytmin, kammiovärinän. Defibrillaattorin käyttö yhdistetään painelu-puhalluselvytykseen.

Käytännössä näin ei kuitenkaan usein ole ja jos onkin, ei välttämättä edes oma henkilökunta osaa tai uskalla laitetta käyttää. Näin sanovat ensiapukursseja Hämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudulla järjestävän Ensiapu Akatemia oy:n yrittäjät Piia Pudas ja Veikko Lehtovirta.

Pelko estää toimimasta

Kaksikon mielestä defibrillaattorien käytön opettelu tulisi sisällyttää osaksi elvytysopetusta. Tämä on nykyään myös SPR:n suositus. Yrittäjien huoli on, että hätätilanteen sattuessa laitteeseen ei uskalleta tarttua.

– Kynnys käyttämiseen on suuri, kun pelätään virheitä ja vastuita. Maallikko ei kuitenkaan voi huonontaa potilaan tilannetta. Jos laite ei tunnista kammiovärinää, se ei anna sähköshokkia, vaan kehottaa jatkamaan painelu-puhalluselvytystä, Lehtovirta korostaa.

Veikko Lehtovirta katsoo asiaa paitsi yrittäjän, myös ammattilaisen näkökulmasta. Hän toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella paloesimiehen virassa.

Kansainvälisten suositusten mukaan defibrillaatio tulisi aloittaa viiden minuutin sisällä elottomuuden alusta. Jokainen hävitty minuutti heikentää potilaan ennustetta 10 prosenttia.

– Esimerkiksi Helsingin keskustassa vartijat elvyttivät miehen defibrillaattorin avulla niin, että hän hengitti itse, kun ambulanssi saapui muutaman minuutin matkan päästä paikalle, Lehtovirta sanoo.

Julkisissa tiloissa olevat defibrillaattorit ovatkin tavallisesti vartioiden tai muun talon oman henkilökunnan takana. Heillä myös pitäisi olla koulutus laitteiden käyttöä varten.

Taitoja täytyy pitää yllä

Täydellisessä maailmassa elvytystaitoja kerrattaisiin säännöllisesti. Realistinen tavoite yrittäjien mielestä kuitenkin olisi, jos esimerkiksi vartijat kurssitettaisiin kerran vuodessa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että työpaikalla on riittävä määrä ensiaputaitoisia ihmisiä.

– Riippuu täysin työnantajasta, miten koulutus on hoidettu. Joka kurssilla on niitä, jotka käyvät säännöllisesti päivittämässä taitojaan, mutta myös niitä, jotka ovat kurssilla ensimmäistä kertaa, Piia Pudas sanoo.

Jos elvytystaitojaan joutuu käytännössä käyttämään, ovat onnistumiset palkitsevia.

– 80-luvulla oma pappani elvytettiin Hämeenlinnassa. Paikalle tullut sivullinen nainen tuli paikalle ja aloitti painelu-puhalluselvytyksellä – silloin deffoja ei vielä edes ollut. Se motivoi, kun näki, että pappa selvisi, sairaanhoitajaksi aikanaan valmistunut Pudas sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

29.3.2020