fbpx
Kanta-Häme

Maan hiljaiset

Kokonaisuudessaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna arviolta 1,7 prosenttia.
Toimistot, koulut, tehtaat, portaikot, saunat, rakennustyömaat. Neljäkymmentä vuotta siivoojana toiminut Kirsti Kangas, 60, tuntee monenlaiset siivouskohteet.
 
Helsinkiläinen Kangas on Oikeutta siivoojille -ryhmän puheenjohtaja. Siivoojien perustama liike kampanjoi siivousalan puolesta erilaisten mielenilmausten ja tapahtumien avulla.
 
– Liike on lähtenyt siivoojista itsestään, ja meitä on nyt noin 140 eri puolilla Suomea. Tyylimme on astetta räväkämpi kuin perinteisillä ammattiliitoilla, Kangas kertoo.
 
– Palvelualojen ammattiliitto PAM suhtautui aluksi meihin nihkeästi. Sittemmin olemme todenneet, että samalla asiallahan tässä ollaan, kertoo Kangas, joka on aktiivinen myös ammattiliitossa.
 
Perjantaisessa palkansaajien mielenilmauksessa Oikeutta siivoojille -liikkeen jäsenet kantoivat ryhmän omaa banderollia. Siinä luki: Siivoojat näkyviksi!
 
Siivoojien näkymättömyydelle on syynsä. 
 
Kirsti Kankaan mukaan siivoojat ovat yleensä kilttejä ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet puolustamaan itseään.
 
– Siivoamista ei yleensä pidetä edes oikeana ammattina. Minulta on joskus kysytty, miten siivoojiin pitäisi suhtautua ja pitäisikö heitä sääliä. Kysymys on aivan pöyristyttävä.
 
Kangas sanoo, että siivoojat ovat hajallaan eikä kaikilla ole työyhteisöä tukenaan. Esimerkiksi porrassiivous on yksinäistä työtä, jossa ei välttämättä tapaa muita siivoojia. Alalla on paljon opiskelijoita, joille siivoaminen on vain lyhyt elämänvaihe.
 
– Oleskelulupien kanssa ongelmissa olevat maahanmuuttajat ovat hissukseen. Kuulen erittäin ikäviä tarinoita.
 
Esimerkiksi afrikkalaistaustaiselle siivoojalle annettiin niin suuri työmäärä, ettei hän mitenkään kyennyt selviytymään siitä.
 
Siivooja pyysi avuksi perheenjäseniään, eikä heille tietenkään maksettu palkkaa. Tilanne oli jatkunut pitkään, ennen kuin se paljastui.
 
Kangas sanoo alalla olevan yleistä, että vuoro- ja lomakorvauksista pitää tapella tai ne jäävät kokonaan saamatta.
 
Siivoojilla on ansionkehitysohjelma, mutta se on Kirsti Kankaan mukaan ”ihan pohjanoteeraus”.
 
– Kuulostaa hyvältä paperilla, mutta kun palkat ovat pienet, tuntipalkan korotukset jäävät kymmeniin sentteihin, hän sanoo.
 
Ikälisien lisäksi työehtosopimuksesta on poistettu niin sanottu eritelisä. Ennen esimerkiksi ulosteen tai oksennuksen siivoamisesta sai runsaan kymmenen euron korvauksen.
 
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman ”kilpailukykypaketin” kiristyksiltä eivät välty siivoojatkaan. Loppukuusta nähdään, vähennetäänkö sunnuntai- ja ylityökorvauksia tai lomarahoja.
30 päivän vuosilomasta ei leikattavaa löydy, eikä siivoojien tarvitse vastustaa sairausajan karenssipäivää, sillä se on jo käytössä.
 
– Yksityisen siivousalan työehtosopimukset pohjautuvat teollisuuteen, jossa käytetään karenssipäivää, kertoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Reijo Mattila.
 
Suomessa on noin 45 000 siivoojaa, joista 10 000 on kuntien palkkalistoilla. Nämä siivoojat kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Julkisen puolen siivoojilla karenssipäivää ei ole.
 
– On iso ongelma, että siivoojat menevät sairaana töihin. Siivoojan palkalla karenssipäivään ei ole varaa, sanoo Mattila.
 
Siivoojan alin palkka on 9,83 euroa tunnilta, mikä kokopäivätyössä tekee 1 583 euroa kuussa. Kirsti Kankaan arvostelema ansionkehitysohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun.
 
– Siinä siivousalan taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen lisäksi seitsemän vuoden aikana 17,25 prosenttia. Tämän avulla on saatu kiinni kaupan palkkatasoa, Reijo Mattila kertoo.
 
Hän arvelee, että PAMin edustamat suurimmat palvelualat, 250 000 työntekijän kauppa ja 140 000 työntekijän majoitus- ja ravitsemusala, ovat vieneet huomiota siivoojien asialta.
 
– Parannusta on silti tullut, eikä voi ajatella, että suuret korotukset olisivat mahdollisia tuosta vain. Pitkällä marssilla tässä ollaan, Mattila huomauttaa.
 
Hän kertoo, että 9-portaisessa palkkataulukossa työn vaativuus on pisteytetty osaamisen, vastuun ja työolosuhteiden mukaan. 
 
Siinä huomioidaan se, työskenteleekö siivooja toimistossa, metroasemalla vai kenties äärimmäistä puhtautta vaativassa leikkaussalissa. 
 
Alansa tutkinnosta siivooja saa muutaman prosentin palkanlisän.
 
– Osaaminen nostaa tuottavuutta. Kun ihmisellä ei ole osaamisvajetta, hän jaksaa työssä paremmin. Ymmärrän kyllä, että kouluttamattomat pitkän linjan siivoojat voivat tuntea itsensä ohitetuiksi.
 
Reijo Mattila kertoo, että palkkasaatavissa on paljon erimielisyyksiä ja epäselvyyksiä.
 
– Maahanmuuttajasiivoojista harva osaa kieltä kunnolla. Jotkut pelkäävät eivätkä uskalla ottaa yhteyttä ammattiliittoon edes ongelmatilanteissa.
 
Reijo Mattilan mukaan siivoojien järjestäytymisaste on noin 55 prosentin tienoilla.
 
Luku ei vaihtele niinkään paikkakunnittain vaan enemmänkin yrityksittäin. Suuri osa siivoojista tekee työtä osa-aikaisesti tai niin sanotulla nollatuntisopimuksella.
 
– Työtä tehdään kohteessa muutama tunti, ja siirrytään seuraavaan paikkaan. Pohjoisessa kohteiden välillä voi olla satakin kilometriä, ja siinä jää palkka todella pieneksi.On tavallista, että pieniä tuntimääriä tekevät siivoojat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen palkkansa lisäksi, Mattila sanoo.
 
Kirsti Kankaan mukaan siivoojien kesken on vallalla ajatus, että kun kaikilta ammattiryhmiltä uhataan leikata, ”me siivoojat emme ainakaan mitään saa”.
 
– Epätoivoon ei pidä vaipua, mutta siivoojien olisi pidettävä puoliaan ja kyseenalaistettava asioita. Jos työnantaja kieltää puhumasta palkasta työkaverin kanssa, pitää ymmärtää, ettei sellainen ole normaalia.
 
Mitä siivoojien vaatimuslistalla sitten on?
 
– 12 euron vähimmäistuntipalkka ja lisien asiallinen maksaminen. Arvostusta, arvostusta ja arvostusta.
 
Kankaan mukaan arvostuksen puutteesta kertoo esimerkiksi se, ettei eritteiden kanssa tekemisissä oleville siivoojille makseta automaattisesti hepatiittirokotuksia.
 
– Sairaanhoitajat suojataan, siivoojia ei.

Menot